Presidentinvaalit ovat ovella
Ensi vuoden alussa pidettäviin presidentinvaaleihin liittyy poikkeuksellisen paljon mielenkiintoa. Vaalien kiinnostavuutta vahvistaa erityisesti se, että vaalin lopputulos on aidosti auki, kun istuva presidentti ei ole ehdolla.
Mielenkiintoa lisää myös Suomen uusi asema Nato-maana. Ulkopolitiikka on presidentin tehtävän ydintä ja Nato-jäsenyys ytimen uutta, tärkeää aluetta. Odotettavissa on perusteellista keskustelua presidentin tehtävän kokonaisuudesta ja valtaoikeuksista. Jokaisen ehdokkaan on syytä varautua myös arvomaailmansa syvään läpivalaisuun.
Presidentinvaalit poikkeavat luonteeltaan muista vaaleista. Toisissa vaaleissa ehdokkaita on tuhatmäärin ja puolueilla on todella iso rooli kampanjoissa ja vaalimenestyksessä. Tulevissa presidentinvaaleissa ehdokkaita ollee kymmenkunta.
Presidentinvaalit ovat siis enemmän henkilö- kuin puoluevaalit. Ehdokkaan ja äänestäjien välinen näkymätön prosessi käynnistyy heti ehdokkuuden myötä jo ennen varsinaista kampanjointia.
Ehdokasasettelu tuleviin presidentinvaaleihin on tiivistymässä. Mukaan on tulossa ehdokkaita sekä puhtaasti puolueidensa asettamina sekä valitsijayhdistyksen asettamina. Molemmille malleille löytyy perusteensa.
Tohtori Olli Rehn on lähdössä ehdolle valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Toivottavasti ja todennäköisesti myös hänen ”kasvattajaseuransa” keskusta nimeää hänet ehdokkaakseen 23.9. Turun ylimääräisessä puoluekokouksessa.
Haluamme valitsijayhdistyksen myötä saada heti alusta alkaen mahdollisimman laajan tuen Rehnin ehdokkuudelle.
Valitsijayhdistyksen ehdokkuus sopii Olli Rehnin henkilöön hyvin. Hän on taustaltaan keskustalainen, mutta toiminut viimeisen parinkymmenen vuoden ajan enimmäkseen muissa kuin puoluesidonnaisissa tehtävissä: viime vuodet Suomen Pankin pääjohtajana ja aiemmin noin kymmenen vuotta vastuullisissa komissaarin tehtävissä Euroopan unionissa.
Rehnin kansalaisverkoston vetäjänä arvioni on, että eri kansalaispiirien innokkuus kannattaa valitsijayhdistyksen ehdokasta on helpompaa ja kynnys tulla mukaan kampanjaan on matalampi kuin olisi silloin, jos ehdokas olisi pelkästään puolueen ehdokas.
Kaikki menneet suoran kansanvallan aikaiset presidentinvaalit ovat olleet omanlaisensa. Silti yhtäläisyyksiäkin löytyy. Muutama havainto 2000-luvun vaaleista.
Ensinnäkin on ollut tavanomaista, että vaalia edeltävän syksyn aikana gallupit ovat eläneet voimakkaastikin ja ennakkosuosikin prosentit ovat tulleet alaspäin.
Menneistä vaaleista tehdyt tutkimukset kertovat, että suurin osa suomalaisista tekee äänestyspäätöksensä vasta viimeisinä viikkoina. Ehdokkaiden kampanjoilla on siis väliä.
Tämän vuosituhannen vaalien perusteella on nähtävissä, että ensimmäisen kierroksen äänet ovat useimmiten keskittyneet kahdelle-kolmelle ehdokkaalle heidän saadessa 70–90 prosenttia annetuista äänistä.
Sosiaalinen media on lisännyt merkittävyyttään vaali vaalilta. Näistä presidentinvaaleista voi tulla ensimmäiset some-presidentinvaalit. Arvelen myös, että niin sanottu taktinen äänestäminen ottaa paikkansa tammikuun lopun ensimmäisellä kierroksella.
Onnistunut kampanja ei synny vahingossa. Menestyvä kampanja vaatii aina valtavasti työtä, onnistuneen strategian, hyviä hermoja ja ennen kaikkea innostuneita ihmisiä. Rehnin kampanjaan ovat tervetulleita tasavertaisesti kaikki suomalaiset, tervetuloa mukaan!
