Elinvoimapolitiikka tekee paluun

Maassa on uusi hallitusohjelma, jossa on esitetty puolueviisikon yhteinen näkemys kestävän kasvun tavoitteista. Keinojakin on pohdittu, mutta niiden toteuttaminen lepää suurelta osin työllisyyden kasvun varassa.

Työllisyystoimien keksimiseen on valjastettu myös työmarkkinajärjestöt. Haaste on heitetty ja otettu vastaan.

Tilastokeskuksen mukaan työvoiman ulkopuolella on noin 520 000 työikäistä 25–64-vuotiasta.

Heistä hieman yli puolet on työkyvyttömyyseläkkeellä, pitkäaikaisesti sairaana tai vanhuuseläkkeellä. Joukossa on opiskelijoita, kotona lasta hoitavia, omaishoitajia ja heitä, joiden status on epäselvä.

Ketkä tästä joukosta nostavat työllisyysasteen 75 prosenttiin? Tarvitaan tukea tai kannustimia.

Tarvitaan lisää kasvuhalukkaita yrittäjiä. 

Yrittäjyyden merkitys korostuu. Tarvitaan lisää kasvuhalukkaita yrittäjiä.

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -raportin mukaan yrittäjistä noin neljännes (26 %) oli suunnitellut työntekijän tai työntekijöiden palkkaamista seuraavan vuoden aikana. Miehet olivat halukkaampia rekrytoimaan kuin naiset.

On tärkeää, että yritysten toiminta- ja uudistumisen edellytyksistä pidetään huolta, yrittäjän ja työtä tekevän työhyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan.

Suomeen tarvitaan lisää ulkomaisia osaajia, investointeja ja innovaatioita. Osaavan työvoiman puutteesta ja kohtaanto-ongelmasta on tulossa yhä suurempi este yritysten kasvulle, tuottavuudelle ja siten työllisyyden paranemiselle.

TKI-panostuksia on lisättävä. Korkeakoulujen, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä pitää tiivistää entisestään ja liikenneyhteyksiä parantaa alueellisten innovaatioalustojen luomiseksi.

Hallitusohjelmassa tämä on tunnistettu ja ensimmäisessä lisätalousarviossa on kaivattuja liikenneinvestointeja. Alueiden elinvoimapolitiikka on näkyvämmin politiikan agendalla.

Työvoiman puute haastaa myös koulutusjärjestelmän, jonka täytyy vastata työn muutokseen ja osaamisen uudistamistarpeisiin.

Teknologinen kehitys, alustatalous ja ilmastonmuutos tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita työlle. Toimivat ja kattavat laajakaistayhteydet ovat avainasemassa etätyön ja työmahdollisuuksien lisäämisessä kasvukeskusten ulkopuolella.

Kestävä kasvu tarkoittaa sitä, että ihminen, ympäristö ja elinkeinoelämä yhdessä luovat elinvoimaa toisiaan musertamatta.

Emme saa rakentaa yhteiskuntaa tai työelämää, jossa ihminen ei löydä paikkaansa, uupuu työtaakkansa alle tai lannistuu ja masentuu, kun ei koe olevansa hyödyllinen tai tärkeä kenellekään.

Työtä voi tehdä monella tavalla, sosiaaliturvaa täytyy uudistaa ja perhe ja työ pitää olla yhdistettävissä joustavasti. Näihin odotan uudelta punamultahallitukselta toimia.