Alkoa kehtaa puolustaa
Hallituskumppani kokoomuksen puoluehallitus otti eilen kantaa Alkon monopolin purkamisen puolesta. Lopullisen päätöksen tekee puoluekokous. Kanta ei yllättänyt. Se vastaa sitä kuvaa puolueen arvopohjasta, jonka alkoholilakineuvottelut kuluvan vaalikauden mittaan ovat osoittaneet. Viinan vapautuksesta on tullut kokoomukselle ydinmissio, uuden ajan Suomen symboli.
Yritän ymmärtää sitä, mihin kokoomuksen ajattelu perustuu. Markkinoiden vapauteen ja yksilön vapauteen, tietysti.
On herkullista heitellä ajatuksia eurooppalaisesta juomakulttuurista ja tarjota suomalaisille ajatusta helpommin saatavilla olevasta kulutushyödykkeestä, puhua viinakaupasta menneiden vuosikymmenten löyhkänä ja niin edelleen.
Oikeasti asialla on kuitenkin vähän enemmän ja syvällisempiäkin ulottuvuuksia. Luulen, että ajattelumme suurin ero on siinä, että kokoomukselle alkoholi on kuin mikä tahansa tuote ja omassa ajattelussani se on erityinen kulutushyödyke, jonka miljardiluokan haittavaikutuksia ei voi sivuuttaa – ei yksilö- eikä yhteiskuntatasolla.
Hyvä on myös huomata, että ei Suomi mikään alkoholimyynnin takapajula ole; juuri vapautimme esimerkiksi 5,5 % -alkoholijuomat kauppoihin myytäväksi ja luovuimme valmistustaparajoitteesta kaupassa myytävien tuotteiden osalta. Uuden lain vaikutusten arviointi on vielä liian varhaista, se voidaan tehdä vasta 2-3 vuoden kuluttua voimaantulosta.
Seurantaa ja ennakointia varten olen kuitenkin perustanut mm. elinkeinon, viranomaisten ja eri järjestöjen edustajista koostuvan alkoholifoorumin, jossa ennakoidaan ja pyritään myös vaikuttamaan alkoholikulttuurin muutokseen positiivisella tavalla.
Alkon aseman perusteleminen ei ole minulle vastuuministerinä epäkiitollinen tehtävä. Se on hyvin hoidettu valtionyhtiö, jota kehtaa puolustaa.
Tuorein tutkimus suomalaisten mielipiteistä alkoholipolitiikasta on kuluvan vuoden helmikuulta. (Kantar TNS Oy ja THL) Sen mukaan 62 prosenttia pitää nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina tai haluaisi tiukentaa niitä.
Koska emme pääse pakoon sitä tosiasiaa, että saatavuus lisää kulutusta, on hyvä havaita, että monopolissa myyntipisteiden määrä on hallinnassa.
Suomalaisista 60 prosenttia pitää Alkoa hyvänä tapana rajoittaa alkoholihaittojen laajuutta. Liki yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että väkeviä alkoholijuomia on saatava ostaa vain Alkosta.
Sipilän hallituksen aloittaessa sovimme, että Alkon monopoliasema turvataan. Sellaista monopolia, joka myisi vaan väkeviä tuotteita, ei olisi mahdollista pyörittää. Ei voi samaan aikaan vaatia viiniä maitokauppoihin ja sanoa säilyttävänsä silti Alkon. Se on epärehellistä. Siksi nostan hattua kokoomukselle, että he sentään myöntävät suoraan haluavansa tuhota koko Alkon kertaheitolla.
Sitä en ymmärrä, että jos Ruotsi kelpaa hyväksi esimerkiksi monen mielestä vaikkapa perhevapaauudistukselle tai sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudelle, miksi se ei kelpaa meille esimerkiksi alkoholin myyntiin?
Ruotsin Systembolaget on maalle enemmänkin ylpeyden kuin jatkuvan riitelyn aihe. Tätä kohti – Alkon laatua, palvelualttiutta ja vastuullisuutta arvostaan meidänkin olisi mielekkäämpää askeltaa.
Alkolla on nykyisellään kaksi lakisääteistä tehtävää; alkoholijuomien vähittäismyynti ja alkoholihaittojen torjuminen. Alko ei pyri tekemään parempaa liikevaihtoa ja voittoa, vaan palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin ja vastuullisesti. 78 prosenttia suomalaisista muuten katsookin, että Alko on onnistunut asiakaspalvelussa erittäin tai melko hyvin. (Helmikuu 2018)
Alkon toiminta on valtiolle kymmenien miljoonien kysymys. Sen myymistä tuotteista maksettiin alkoholijuomaveroa viime vuonna 578,3 miljoonaa ja myynnin arvonlisäveroa 282,2 miljoonaa. Yhteisöveroa Alko maksoi 10 miljoonaa ja valtiolle osinkoa yhtiö tuloutti 32 miljoonaa euroa.
Koska emme pääse pakoon sitä tosiasiaa, että saatavuus lisää kulutusta, on hyvä havaita, että monopolissa myyntipisteiden määrä on hallinnassa.
Mikäli vahvoja alkoholijuomia saisi jatkossa esimerkiksi niistä paikoista, joissa nykyään myydään maksimissaan 5,5 %:sia alkoholijuomia, myyntipisteet lisääntyisivät nykyisistä noin 350:stä lähes 5500:een. Olisi odotettavissa, että myös myyntiajat laajentuisivat esimerkiksi viikonloppumyynnissä.
Näin suurella saatavuuden lisäämisellä olisi väistämättä kielteisiä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia merkityksiä.
Koska emme pääse pakoon myöskään sitä, että hinnalla on vaikutusta kulutukseen, on oleellista, että monopoli ei kilpaile hinnoin. Alkoholin mainontaa myös säädellään lailla, koska myös mainonnalla on vaikutusta kulutukseen.
Eri asia toki on, jos kulutuksen kasvulla ei ole mitään väliä. Silloin pitää olla valmis kertomaan, mistä valtion kassaan kuitataan ne lisäkulut, joita päihdehaitoista muodostuu. Omassa maailmankuvassani alkoholi ei valitettavasti ole vain yksilön vapauden kysymys, se on yhteiskuntapoliittinen yhteinen vastuukysymys.
Kokoomuksen tuoreen linjauksen vuoksi koen tarvetta mainita vielä erään seikan.
Uuden alkoholilain äänestysten yhteydessä viime vuoden lopulla nousi esiin merkittävä huoli alkoholin etämyynnin aiheuttamista riskeistä Alkon asemalle. Siksi hallitus sopi tuovansa eduskuntaan esityksen, jossa täsmennetään alkoholilakia siten, että EU-oikeudellisissa puitteissa etämyyntiä rajoitetaan Alkon monopoliasema turvaten.
Tämän pohjalta on laadittu nyt yksimielinen työryhmämietintö. Tuon esityksen eduskuntaan alkusyksyllä.
Annika Saarikko, perhe- ja peruspalveluministeri