Alkoholilaki – käynyt, tislattu ja kohta valmis nautittavaksi

Viime hallituskaudella alkoholilaki jäi uudistamatta.

Vaikeasta kokonaisuudesta ei löytynyt silloisten hallituspuolueiden välillä sopua ja lopulta kokoomuksen Alexander Stubbin pääministerikaudella hanke haudattiin kokonaan. Alkoholimainonta sen sijaan päivitettiin – hyvä niin.

Vaikeita asioita ei voi kuitenkaan loputtomiin siirtää. Nykyinen alkoholilaki on monilta osin vanhentunut ja jopa perustuslain vastainen. Joku kansalainen ehätti lähettämään jo viestin, että ihan sama millaisen lain teette, kunhan nyt edes teette sen.

Ei kannata kierrellä sitä tosiasiaa, että alkoholia koskeva lainsäädäntö on tasapainoilua elinkeinoelämän edellytysten ja kansanterveyden välillä. Jossain kohdin edut ovat vastakkaisia toisilleen. On haettava kultaista keskitietä.

On erinomaisen hyvä, että keskustan ministeri Juha Rehula toi loppuviikosta käsittelyyn oman pohjaesityksensä alkoholilain uudistamiseksi. Kokonaisuus on tasapainoinen ja harkittu.

Se vastaa niihin moniin toiveisiin, joita lakiin on kohdistunut. Minun on helppo seistä esityksen tukena ja takana. Lakia ei ole tehty tiukka pipo päässä, mutta ei myöskään alkoholihaitat unohtava huppu silmillä.

Ministerin esitys on nyt hallituspuolueiden eduskuntaryhmien arvioitavana. Tavoitteena on saada laki maaliskuussa lausuntokierrokselle ja eduskunnan käsittelyyn kesään mennessä.

Lain iso kuva, ikään kuin esitettyjen muutosten moottori, on tavoite suunnata alkoholin kulutusta valvottuihin olosuhteisiin. Siis ravintoloihin, baareihin, pubeihin. Se on aina parempi vaihtoehto kuin kotikännäily.

Toinen iso periaatteellinen linjaus liittyy Alkon asemaan. Suomessa on alueellisesti kattava Alkon myymälöiden verkosto. Liikkeissä on erinomainen valikoima ja mielettömän hyvä asiakaspalvelu. Jo hallitusneuvottelujen hyvinvointityöryhmässä sovittiin, että Alkon monopoliasema säilytetään. Viinit ja väkevät on siis jatkossakin myynnissä Alkon hyllyllä.

Alkoholikulttuurimme muuttuu, mutta saa myös uusia piirteitä.

Annika Saarikko

Kolmas ulottuvuus liittyy hallituksen isompaan tavoitteiseen purkaa turhaa sääntelyä, normeja ja byrokratiaa. Niitä on nyt karsittu, mutta vastuullisella tavalla.

Elinkeinoelämän arki helpottuu. Tuplajuomien tilaamisen kielto, moninkertaiset lupamenettelyt anniskeluun liittyen ja esimerkiksi annniskelupaikkojen vastaavien hoitajien pätevyysvaatimukset on siivottu pois.

Viime viikkoina on uutisoitu THL:n tutkimuksesta, jonka mukaan valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä alkoholiin liittyvään nykylainsäädäntöön. Toinen uutinen puolestaan kertoi Viron matkustajatuontiviinojen vähentyneen, kolmas ilahduttavin uutinen taas totesi nuorten juomisen vähentyneen.

Alkoholikulttuurimme muuttuu, mutta saa myös uusia piirteitä. Ikäihmisten kasvanut alkoholinkulutus on vaikea ja vaiettu aihe. Samoin hankala on ymmärtää yhä sitä miljardien eurojen pottia, joka kasautuu alkoholin tuomista suorista ja välillisistä haitoista.

Esimerkiksi ennenaikaisista kuolemista, eläköitymisistä, järjestyshäiriöistä, katkaisuhoidoista ja perheiden ongelmista. Siksi kansanterveyslähtökohta pitää yhä kohti 2020-lukuakin olla lain kantava periaate.