Kyläkoulujen kunnianpalautus on käynnistymässä
Eduskuntavaaleissa 2019 ja 2023 toistui tuttu kaava. Median vaalikeskusteluissa, poliitikkojen paneelipuheissa ja puolueiden nostoista puuttui aluepolitiikka.
Monen suomalaisen äänestäjän kotikylä on muuttunut vuosikymmenessä isosti: se on kaupungistunut ja ruuhkautunut – tai hiljentynyt ja karsittu palveluista.
Alueiden eriarvoistumisen yhteiskunnallinen keskustelu alkaa vasta vaalilähetyksen iltana, kun vaalitulos on taululla.
Alueiden kostoa ihmetellään ja maakuntien äänestäjien protestointia yritetään ymmärtää stadilaisen tutkijan tulkinnoilla. Kotisohvilla mutistaan.
Aluepoliittinen valinta olisi tunnistaa maaseudun tilanne ja purkaa eriarvoisuutta.
Peruskoulu on sivistysvaltion kivijalka. On tosiasia, että lapset elävät nyt erilaista kotiseutujen todellisuutta. Vuonna 2006 poistettiin kuntien pienkoululisä, joka ohjasi perusopetuksen resursseja myös pitkien välimatkojen oppilaille maaseudulla.
Suomen lasten PISA-tulokset ovat heikentyneet ja alueelliset erot ovat kasvaneet siitä vuodesta alkaen.
Vuonna 2015 Suomen PISA-aineistossa havaittiin suurempia alueellisia eroja kuin koskaan aiemmin.
Suomen Kylät ry julkaisi Kyläkoulujen pelastuspaketin 2022 marraskuussa. Sen mukaan vielä vuonna 2000 Suomessa oli vajaa 1300 alle 50 oppilaan lähikoulua.
Näitä pieniä lähikouluja on nyt alle 100. Lakkautuksia on perusteltu säästösyillä, joita ei ole tutkitusti saavutettu.
Yli puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kohdistuen erityisesti maaseudun lähikouluverkkoon, joka on supistunut yli 90 prosenttia.
Kyläkoulujen ratkaisut menevät ihmisillä tunteisiin. Ne ovat kuntavaaleissa monelle poliitikoille poliittista polttoainetta.
Länsimainen kiireinen hyväosainen ihminen osaa arvostaa montaa asiaa vasta, kun sen on menettämässä. Monen arkijärkeen ei mene lakkauttaa elinkelpoista kyläkoulua ja laittaa pikkureppuja taksiralliin.
Olen Ähtärissä 2010-luvun aikana ollut näkemässä, kun kunta lakkauttaa viisi kyläkoulua vuosikymmenessä.
Isäni on käynyt Myllymäen idyllistä kyläkoulua. Sen yllä on jo tummia pilviä, mutta aktiiviset myllymäkeläiset kyläaktiiviset eivät anna periksi. Kyläläiset puolustavat kyläkoulun jatkoa.
Elinkelpoisen kyläkoulun menetys on shokki koko kyläyhteisölle. Se laittaa ihmiset liikkeelle ja toimimaan.
Liikettä ja joukkovoimaa näkee eri puolilla Suomea. Arvostus kyläkouluja kohtaan nousee vanhempien silmissä.
Kyläkoulujen resurssien vahvistamiseen ei ole löytynyt poliittista tahtotilaa vuoden 2006 jälkeen, ei nytkään.
Mitkä tekijät ovat heikentyneiden PISA-tutkimusten takana? Ovatko suuremmat kouluyksiköt ja megakoulut vahvistaneet koulurauhaa?
Vanhemmat vastustavat 800 pikkurepun suurkouluja. Moni kokee, että suurkoulussa yhteisöllisyys on karannut ja keskittyminenkin heikentynyt.
Eurokonsulttien laskelmia säästöistä tarjoillaan kuntapäättäjille. Osa uskoo, osa ei.
Viime kädessä vahvin kyläkoulun puolustaja on kuntapäättäjä. Poliittisella tahdolla monelle kyläkoululle on annettu tärkeä lisäaika.
Koulujen lakkautusaalto ei ole tuonut toivottuja säästöjä kunnille ja perusopetuksen käyttökustannukset ovat nousseet koko ajan lakkautuksista huolimatta.
Etenkin maaseudulla palvelut ja toiminnot tukevat toisiaan, minkä vuoksi kyläkoululla on kokoaan suurempi vaikutin alueensa vetovoimaisuudelle ja yhteisöllisyydelle.
Tutkitusti maaseudun lähikoulun lakkautus on vaikuttanut kielteisesti paikalliseen väestökehitykseen.
Valta vaihtui ja valtakapula on nyt Orpon ja Purran hallitusporukalla. Syntyvyys on heikentynyt ja ikäluokat ovat pienentyneet.
Pääkaupunkiseudun oppilaiden PISA-tulokset ovat selvästi muuta maata parempia. Tarvittaisiin toimenpiteitä ja ratkaisuja kyläkoulujen kohtaloon.
Orpon hallitusohjelman leikkaukset uhkaavat kuntataloutta maaseudulla. Säätytalolla neuvoteltiin kyllä maaseudun lähikoululisästä maaseudun pikkureppujen tueksi, mutta hallitusohjelmaan sitä ei saatu.
Kyläkoulujen resurssien vahvistamiseen ei ole löytynyt poliittista tahtotilaa vuoden 2006 jälkeen, ei nytkään.
Päättäjiltä tarvitaan nyt viisautta ja voimaa on turvata resursseja myös maaseudun pikkurepuille.
