Orpon hallitus ei välitä kaupungin läheisen maaseudun kyläkaupoista
Kyläkaupat ovat yhdessä koulujen ja päiväkotien kanssa maaseudun elinvoimaisena säilymisen selkäranka. Peruspalveluiden toimivuus on välttämättömyys alkutuotannon harjoittamiselle, ja siten sillä on iso merkitys maamme huoltovarmuudelle ja omavaraisuudelle.
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti 8.4.2025 kuluvan vuoden kyläkauppatuen haun avaamisesta. Hakuehdot ovat pettymys kaupungin läheisille maaseutualueille, joiden tukikelpoisuus on toista vuotta putkeen suljettu ulos.
Kyläkauppatuki tuli ensimmäisen kerran haettavaksi syksyllä 2019 Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeen myötä. Tuki oli keskustan saavutuksia ja se valmisteltiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) johdolla.
Vuonna 2022 kyläkauppatuki laajeni kattamaan kaikki maaseutualueet. Seuraavana vuonna kokeiluluontoisena jaettu kyläkauppatuki vakiintui vuosittain jaettavaksi tueksi.
Kyläkauppoja oli vuonna 2002 vielä 704, mutta vuonna 2022 jäljellä oli enää 177 kyläkauppaa. Vuonna 2019 kyläkauppatukea haki yli 200 yrittäjää, vuonna 2022 tukea myönnettiin 174 kyläkaupalle ja viime vuonna enää 129 kyläkaupalle ja yhdelle myymäläautolle.
Syynä tiputukseen ovat kyläkauppojen määrän vähentämisen vuoksi Orpon–Purran hallituksen päättämät leikkaukset kyläkauppatukeen.
Tukipotti leikkaantui 2 miljoonasta eurosta lähes puoleen, 1,25 miljoonaan euroon. Tukialueet rajattiin koskemaan harvaan asuttua maaseutua ja ydinmaaseutua, jolloin ulos jäi mm. kaupungin läheinen maaseutu.
Kuopio on Suomen suurin maidontuotannon ja naudan lihan tuotannon kunta. Merkitys Suomen elintarviketuotannolle on huomattava. Ongelma kuitenkin Kuopion maaseudun osalta on luokitus suurelta osin kaupungin läheiseksi maaseuduksi.
Nämä ovat tärkeitä alkutuotannon alueita. Vastaavia maatalousvaltaisia kaupungin läheisiä maaseutualueita löytyy muualtakin Suomesta.
Yksittäistapauksissa tilanne voi olla nykykriteereillä varsin absurdi ja hyvin epäoikeudenmukainen. Esimerkkinä Kuopiosta toimii Syvänniemi, jossa on kyläkauppa. Jos kylä sijaitsisi pari kilometriä enemmän Karttulan suuntaan, se olisi ydinmaaseudulla.
Luokituksen mukaan Syvänniemi on kuitenkin kaupungin läheistä maaseutua, eikä kyläkauppa siellä voi siksi saada tukea.
Maanlaajuisesti asia koskee noin 40–45 kyläkauppaa kaupungin läheisellä maaseudulla. Kyläkauppatuki on pyritty pitämään noin 10 000 euron tasolla per kauppa, joten tilanteen korjaamisessa puhuttaisiin kokonaisuutena noin 400 000 euron summasta.
Mille tahansa kyläkaupalle pienempikin tukisumma olisi varmasti merkittävä, jos vaihtoehtona on nolla euroa.
Kyläkauppatuen vaikuttavuutta on tutkittu ja sen on huomattu vähentävän kyläkauppojen vähenemistä ja yksittäistapauksissa sillä voi olla ratkaiseva merkitys kaupan säilymisessä. Tuki on parantanut kyläkauppojen toimintaedellytyksiä ja monipuolistanut palvelutarjontaa.
Hyvistä tuloksista huolimatta Orpon–Purran hallitus on siis jättämässä kaupungin läheisen maaseudun kyläkaupat täysin oman onnensa nojaan.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta (kd.) ei ole löytynyt tahtotilaa ratkaista tilannetta ja etsiä rahoja ministeriönsä sisältä tai lisätalousarviolla. Monien kyläkauppojen ovet voivat mennä nyt säppiin.
Petteri Orpon hallitus voi halutessaan korjata tilanteen hallituksen puoliväliriihessä. Nyt on yhdestoista hetki korjata vääryys ja pelastaa kaupungin läheisen maaseudun kyläkaupat.