Viisas linja perhe- ja omaishoidossa
On kaukonäköistä ja viisasta kohdentaa perhehoitoon lisärahaa.
Tänä vuonna voimaan tulleen lain mukaisesti Juha Sipilän keskustavetoinen hallitus ohjaa omais- ja perhehoidon kehittämiseen 90 miljoonan euron lisärahoituksen kunnille.
Omaishoitajien ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluita kehitetään ja perhehoidon palkkioita korotetaan. Näillä toimilla kuntien menoja säästetään, sillä huomattavasti kalliimman laitoshoidon tarvetta voidaan samalla vähentää.
Hyvä perhehoito antaa ikäihmiselle turvaa, hyvää hoivaa, ihmissuhteita, seuraa, yhteisön, mielekkään arjen ja osallisuutta.
Kotisairaanhoitajien tekemien havaintojen mukaan perhehoidossa olevien ikäihmisten toimintakyky on parantunut jo muutamassa viikossa. Turvattomuus, ahdistus ja masentuneisuus ovat vähentyneet.
Säännöllisen arjen ansiosta lääkityksiä, esimerkiksi unilääkkeitä on voitu vähentää ja myös lääkärissä käynnit ja sairaalajaksot ovat vähentyneet.
”Perheytyminen,” mielekäs arki ja puuhailu kodissa ovat lisänneet kokemusta oman elämän merkityksellisyydestä. Huomion saaminen omana itsenään on vähentänyt tarvetta huomion hakemiseen ns. ”oirepuheen” kautta.
Omaishoitajien ja heidän läheistensä kokemukset lyhytkestoisesta perhehoidosta ovat hyvin rohkaisevia. Keski-Suomen alueuutisissa hiljattain haastateltu lyhytkestoisessa perhehoidossa oleva ikäihminen kuvasi olojaan toteamalla; ”oli lottovoitto päästä tänne”.
Perhehoitajat kuvaavat saaneensa mielekkään ja itsenäisen tehtävän, vapauden järjestää tehtävien hoito ja päivän kulku, tunteen että tekee työtä jolla on merkitys. Ikäihmisiltä ja omaisilta tuleva kiitos koetaan hyvin merkittäväksi asiaksi joka auttaa jaksamaan.
Perhehoitajan tehtävä on sitova ja siihen saattaa sisältyä yksinäisyyden tunteita koska lähityöyhteisö puuttuu. Näistä syistä kunnalla tulee olla valmius tukea riittävästi perhehoitajaa eikä perhehoitaja saa jäädä yksin.
Ikäihmisille perhehoito merkitsee inhimillistä hoivaa ja antaa perhehoitajalle mielekkään tehtävän.
Aila Paloniemi
Perhehoitoa käynnistettäessä uuden edessä ovat niin perhehoitaja, perhehoidon työntekijä kuin ikäihmiset, läheiset sekä palvelujärjestelmäkin. Toisiaan todella kuullen ja yhteistyötä tehden on mahdollista päästä eteenpäin ja onnistua.
Yhteistyön sujumista tukee se, että yhteistyökumppaneilla on mahdollisimman yhtenevä tieto ja käsitys niin perhehoitajan tehtävästä, perhehoidon arjesta kuin perhehoidon järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä.
Ikäihmisille perhehoito merkitsee inhimillistä hoivaa ja antaa perhehoitajalle mielekkään tehtävän. Kunnalle toimeksiantosuhteinen perhehoito merkitsee uutta, valinnan mahdollistavaa vaihtoehtoa kunnan palveluvalikkoon.
Ikäihmisillä ja heidän läheisillään tulee olla mahdollisuus saada tarpeisiinsa nähden oikea-aikaista palvelua, joka tukee ikäihmisen sen hetkistä toimintakykyä ja mahdollistaa elämän kokemisen merkitykselliseksi.
Lisäksi perhehoito on vastaaviin hoivan ja huolenpidon muotoihin verrattuna edullista silloinkin kun perhehoitaja saa tehtävän edellyttämän tuen.
Perhehoitolain uudistaminen, ikäihmisten perhehoidon sisältyminen hallitusohjelmaan sekä sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositustyöryhmän työskentely tukevat laadukkaan perhehoidon edellytyksiä.
Käynnissä olevien uudistusten tavoitteena on lisätä ikäihmisten perhehoidon määrää tämänhetkisestä kymmenkertaiseksi organisoimalla perhehoidon järjestäminen alueellisesti.
Perhehoitajan tukea lisätään ja huomiota kiinnitetään perhehoidon järjestämisen prosessien toimivuuteen ja eri osapuolten osallisuuteen.
Tunne perhehoito -hankkeen tehtävänä on ollut tukea hyvän ikäihmisten perhehoidon käynnistämistä maassamme.
On järjestetty koulutuksia, seminaareja, tiedotusta, luotu valmennusmateriaalit ja tehty yhteistyötä perhehoitajien, kuntien ja perhehoidon yksiköiden työntekijöiden, oppilaitosten ja muiden järjestöjen kanssa.
Kaikkien toimenpiteiden tavoitteena on ollut se, että maahamme syntyvä uusi vaihtoehto ikäihmisten hoivaan ja huolenpitoon on mahdollisimman hyvä.
