Joudummeko maksamaan perussuomalaisten toilailuista?
Noin vuosi sitten käytyjen eduskuntavaalien jälkeen me keskustalaiset jouduimme punnitsemaan, mikä hallituspohja olisi paras.
Mielipidekyselyiden mukaan keskustalaisten enemmistö olisi halunnut sosiaalidemokraatit kumppaneikseen, mutta keskustajohdon tehtyä tunnusteluja päädyttiin perussuomalaiset–kokoomus-akseliin.
Syntyi hallituskoalitio, joka ei miellyttänyt monia, ei minuakaan. Nyt taaksepäin katsottuna tämä valinta herättää minussa edelleen ristiriitaisia tunteita.
Yritän kuvitella tilanteen, jossa perussuomalaiset olisivat tällä hetkellä oppositiossa.
Suomeen olisi siitä huolimatta tullut yli 30 000 pakolaista, joista pieni osa olisi tehnyt Suomessa rikoksia, Kreikka olisi tarvinnut lisää tukea ja EU:ssa olisimme joutuneet samanlaiseen ahtaaseen tilanteeseen kuin nyt.
Gallupit näyttäisivät perussuomalaisille kenties yli 40 prosentin kannatusta ja Timo Soini olisi valmistautumassa pääministerin pestiin. Tämä skenaario olisi pelottava.
Valitsimme sen, että olemme nyt perussuomalaisten kanssa samassa hallituksessa. Ongelma on, että vaikka heillä olisi valtaa vaikuttaa asioihin, syyllistyvät he populismiin ja rasismiin viikoittain. Se on vaarallista.
Se, että hallituksessa istuvan puolueen jäsenet syyllistyvät jatkuvasti rasismiin on asia, joka vaikuttaa yhteisöömme kipeästi.
Rasismi aiheuttaa hallitukselle turhaa ja ei-toivottua huomiota. Siksi pääministeri Juha Sipilän ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin pitäisi puuttua asiaan ja vaatia, että Soini tekee asialle lopun.
Tämä olisi välttämätöntä, sillä mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä kovemmaksi rasistien kielenkäyttö muuttuu.
On päivänselvää, että joutuessamme valitsemaan kahdesta pahasta valitsemme niistä pienemmän, mutta se ei saa tarkoittaa, että annamme pahalle sijaa.
Johtajien pitäisi nyt huolehtia Suomen henkisestä ja sosiaalisesta ilmapiiristä enemmän kuin taloustilanteestamme.
