Lähes 300 aloitetta keskustan puoluekokouksen ratkottavaksi – turve ja tiestön kunto nousseet taas keskiöön
Lappeenrannassa 10.–12. kesäkuuta pidettävä keskustan puoluekokous saa ratkottavakseen yhteensä 294 jäsenyhdistyksiltä tullutta aloitetta. Määrä on noussut muutamilla kymmenillä viimeisimmistä puoluekokouksista.
Tällä kertaa aloitteet jätettiin nettilomakkeella eikä sähköpostilla, mikä on joustavoittanut prosessia molemmissa päissä ja selittää osaltaan myös aloitemäärän kasvua.
Maaliskuun 10. päivään mennessä jätettyihin aloitteisiin on laadittu puolueen eri työryhmissä vastaukset, jotka keskustan puoluehallitus on hyväksynyt pohjaehdotuksina puoluekokoukselle.
Aloitteet vastausesityksineen ovat kaikkien luettavissa puoluekokousasiakirjasta.
Puoluekokouksessa ne päätyvät aloitevaliokunnan käsittelyyn. Siellä aloitteisiin saatetaan tehdä vielä täydennyksiä, muokkauksia tai päivityksiä.
Aloitteista päättäminen ja tarvittaessa äänestäminen on puoluekokousviikonlopun ohjelmassa sunnuntaina. Valtaosaltaan ne menevät läpi valiokunnan hyväksymässä muodossa, mutta muutamiin niistä voi tulla muutosesityksiä vielä salissa.
Puoluekokousaloitteet on jaoteltu 17 eri aihealueeseen.
Vastausesityksissään puoluekokous ilmoittaa yhtyvänsä joko täysin, osittain tai että se ei yhdy aloitteiden sisältöön. Kaikkiin vastauksiin on liitetty myös perustelut.
Lukumääräisesti eniten aloitteita (44) tuli otsikon Talous- ja veropolitiikka alle. Merkittävää on, että suurimpaan osaan juuri tämän kategirian aloitteista puoluehallitus ei esitä puoluekokouksen yhtyvän, toisin kuin muissa aihealueissa.
Esimerkiksi Joutsan kuntayhdistyksen aloite erillisen dieselveron poistamisesta tai Rovaniemen Keskustakerhon esitys kotimaisen ruuan arvonlisäveron laskemiseksi eivät saa kannatusta.
Sen sijaan Kiuruveden Keskustaseuran aloite ns. pienkoulukertoimen palauttamisesta perusopetuksen rahoituksen määräytymisperusteisiin tai Mikkelin kunnallisjärjestön esiin nostama pienten rakennusten kiinteistöverovelvollisuuden poistaminen saavat tukea.
Puoluehallitus liputtaa myös Pirkanmaan Keskustanuorten ehdottaman kuukautissuojien verotuksen kuntoon laittamisen ja Kymenlaakson piirin esittämän ns. Äitiyspakkaus 2.0.:n toteuttamisen puolesta.
Osittaista yhtymistä puoluekokoukselle esitetään Etelä-Savon Keskustanaisten ajatukselle laajasta terveysverosta ja sen kansanterveyttä tukevasta vaikutuksesta.
Perheisiin, vanhuksiin ja sote-sektoriin liittyvät asiat ovat myös perinteisesti hyvin edustettuina puoluekokousaloitteissa.
Kainuun Keskustanuorten aloite valtakunnallisen nuorten mielenterveysprojektin tarpeellisuudesta ja Pohjois-Savon Keskustanuorten avaus maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille koko valtakunnassa saavat vastakaikua.
Positiivisen signaalin saavat myös Ostrobotnian keskustaseuran esitys oikeudesta asumistukeen vuoroasuvan lapsen molemmille vanhemmille ja Keskustanaisten Etelä-Hämeen piirin aloite ikäihmisten palvelujen ottamisesta neuvoloiden kaltaisina laajasti käyttöön.
Myös Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan paikallisyhdistyksen varoitus yhteiskunnan huumemyönteisyyden lisääntymisestä ja Pellon kunnallisjärjestön kielteinen kanta kannabiksen käytön vapauttamiseen ovat saamassa myös puoluekokouksen tuen.
Keskustanaisten Helsingin piirin aloitteeseen kasvatusvastuun palauttamisesta koteihin neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto yhdistämällä ei esitetä varsinaista yhtymistä, mutta puoluekokous tukee vastauksensa mukaan kuitenkin aloitteessa esitettyjä huolia ja kehittämistarpeita. Keskustaopiskelijoiden aloite erillisen vammaisasiavaltuutetun viran perustamisesta ei saa myöskään kannatusta, vaikka itse asia koetaankin tärkeäksi.
Koulutuspolitiikka ja yleiset sivistyskysymykset -kategoriassa tyypillistä on se, että puoluekokoukselle esitetään lähes poikkeuksetta aloitteisiin yhtymistä.
Esimerkiksi Suomen Keskustanaisten ”Turvallinen oppimisympäristö kuuluu kaikille oppilaille”, Keskustan Helsingin piirin ”Koulujen eriarvoistuminen pysäytettävä” tai Kainuun Keskustanuorten ”Koulutuspaikoissa on huomioitava maakuntien erityispiirteet” ovat aloitteita, joihin kaikkien on varmasti helppo yhtyä.
Liikenne-/tietoliikenne ja erityisesti tiestön kunto ovat odotetusti poikineet runsaasti aloitteita.
Hartolan kunnallisjärjestön ehdotus joukkoliikenteen tukemisesta tai Pohjois-Someron Keskustanaisten aloite uusista malleista maaseudun liikenteeseen saavat kannatusta kuten myös Nivalan kunnallisjärjestön ja monien muidenkin yhdistysten ajatukset tiestön kunnon parantamisesta.
Sen sijaan Lapin Keskustanuorten ehdotukset uusista 130 ja 110 km/h nopeusrajoituksista Suomeen tai Ylen korvaamisesta kaikille suomalaisille tarjottavalla Netflixillä eivät ole saamassa puoluekokousta puolelleen.
Ympäristö-, energia- ja ilmastoasiat -kategoriassa nousee huoltovarmuus, omavaraisuus ja sitä kautta myös turve jälleen kerran keskiöön.
Yhteensä kahdeksan eri piiriä tai osastoa on ottanut kantaa energiaomavaraisuuden puolesta, useimmat kuten Sonkajärven kunnallisjärjestö vieläpä turpeen erikseen mainiten.
Kaikille yhteisessä vastausesityksessään puoluehallitus ilmoittaa yhtyvänsä tavoitteeseen energiaomavaraisuuden vahvistamisesta.
Muitakaan energiamuotoja ei aloitteissa unohdeta. Korpilahden paikallisyhdistyksen mukaan Suomen Keskustan tulee vaatia vastuullista tuulivoimarakentamista.
Puoluekokoukselle esitetään yhtymistä ko. aloitteeseen osittain eli tietyin edellytyksin, samoin kuin Lapin Keskustanuorten ehdotukseen Fortumille myönnettävästä ydinvoimalan jatkoluvasta.