Etelärannikko loisti STT:n lukiovertailussa tänä vuonna – kärjessä Brändö gymnasium ja Kotka Svenska Samskola
Pienistä lukioista voiton vei Kotka Svenska Samskola, joka on myös aiemmin ollut voittajalukio keväinä 2014 ja 2019.
STT:n lukiovertailussa ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan opiskelijoiden peruskoulun päättötodistuksiin. Näin lukion vaikutuksesta oppimistuloksiin saa paremman kuvan kuin vertaamalla vain eri lukioiden yo-tuloksia.
Kulosaaressa toimivan Brändö gymnasiumin rehtori Mikael Nyholm arvelee, että lukion tasaiseen menestykseen vaikuttavat ainakin sen ”pehmeät arvot”, joiden avulla opiskelijoita tuetaan. Koska lukioon tulee opiskelijoita yli kymmenestä peruskoulusta alimmillaan reilun seiskan keskiarvolla ja noin viidesosa tulee urheilupainotteiselle erityislinjalle, heidän alkuosaamisessaan on paljon vaihtelua.
Tilannetta koetetaan Nyholmin mukaan tasoittaa Brändö gymnasiumissa muun muassa sillä, että opiskelujen alkuvaiheessa on lähtökurssi, jolla annetaan ohjausta lukio-opiskeluun, ja ainakin lukuvuoden alussa jokaisen opiskelijan lukujärjestys tehdään hänelle valmiiksi niin pitkälle kuin mahdollista. Ylipäätään oppilaiden ohjaukseen käytetään paljon aikaa, vaivaa ja rahaa.
– Lähtökohtana on, että he ovat hyvin erilaisia oppijoita hyvin erilaisista koulumiljöistä. Kaikissa muutosasioissa yritetään auttaa niin paljon kuin mahdollista, että sellaista ”shokkihoitoa” olisi mahdollisimman vähän, hän sanoo.
Nyholmin mukaan lukiossa yritetään myös parhaan mukaan lietsoa sellaista yhteishenkeä, jossa jokainen huomioidaan ja kaikki saavat olla mukana.
Kotka Svenska Samskolaa pitää vertailun kärjessä matala kynnys opiskelijoiden ja opettajien välillä, rehtori Carina Stenbacka uskoo.
– Meillä on taitavat opettajat, se täytyy sanoa. Ja koska tämä on pieni lukio, ryhmät ovat pieniä: ykkösluokkalaisia on nyt 12. Opettajat oppivat tuntemaan opiskelijansa hyvin, ja jos jollakulla on vaikeuksia tai hän jää jälkeen, apua opiskeluun saa hyvin nopeasti, hän sanoo.
Ryhmäkoon vuoksi opetusta voidaan helposti mukauttaa, tarvitsipa opiskelija tukea tai haastetta.
Tänä keväänä ylioppilastutkintonsa suoritti neljä opiskelijaa.
Osansa Stenbacka uskoo olevan myös sillä, millaisia opiskelijoita Samskolaan tulee. Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan Kotkan 51 000 asukkaasta vain noin 500 eli vajaa prosentti on ruotsinkielisiä. Stenbackan mukaan heidän opiskelijoistaan valtaosa tuleekin kaksikielisistä tai suomenkielisistä perheistä, ja se näkyy perheiden aktiivisuudessa.
– Ajattelen, että Kotkassa asuvat suomenkieliset vanhemmat, jotka ovat päättäneet laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, ovat usein sellaisia, jotka tukevat lapsiaan ja nuoriaan kotona koulunkäynnissä ja ovat kiinnostuneita heidän opiskelustaan, hän sanoo.
Myös opiskelijoiden kielitaito on Stenbackan mukaan usein erinomainen, kun opiskelijat osaavat hyvin suomea, opiskelevat ruotsiksi ja oppivat nopeasti ruotsin sukulaiskieltä englantia.