Lautamiesjärjestelmä on kustannustehokas tapa saada tuomioistuimiin lisäjäseniä – kunhan lautamiehiksi valitaan vain tehtävään sopivia henkilöitä
Lautamiesjärjestelmän tarpeellisuus on herättänyt viime aikoina runsasta keskustelua. Syynä kuohuntaan on Keski-Suomen käräjäoikeuden päätös hylätä raiskaussyyte lautamiesten äänin.
Yksittäisen tapauksen perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä hätäisiä johtopäätöksiä siitä, tarvitaanko suomalaisessa oikeusjärjestelmässä maallikkotuomareita vai ei.
VALTAOSA rikosjutuista istutaan yhden ammattituomarin kokoonpanossa. Vakavimmissa rikosasioissa, joissa vastaajaa uhkaa yli neljän vuoden vankeusrangaistus, ammattituomari saa avukseen kaksi lautamiestä. Erityisen merkittävät tai hankalat tapaukset istutaan kolmen ammattituomarin voimin.
Rikosasioiden käsittely on periaatteessa yksinkertaista. Syyttäjä vaatii rangaistusta, tuomioistuin kuulee asianosaisia ja ottaa vastaan näytön. Lopuksi tuomioistuin puntaroi, jääkö vastaajan syyllisyydestä varteenotettavaa epäilyä.
Lautamiesjärjestelmän ongelmana onkin ehkä se, että valitut lautamiehet eivät aina ole tehtäviensä tasalla.
ANNETUT tuomiot ovat lähes poikkeuksetta yksimielisiä. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö lautamiesten sana painaisi, kun asian yksityiskohtia ja näytön riittävyyttä arvioidaan.
Vaikka syyllisyydestä ei olisikaan epäselvyyttä, on pohdittava, annetaanko vastaajalle esimerkiksi kahdeksan vai kymmenen kuukauden vankeustuomio tai velvoitetaanko vastaaja maksamaan uhrille neljä vai viisi tuhatta euroa vahingonkorvausta. Lopputulos on usein kompromissi, jossa jokaisen tuomioistuimen jäsenen näkemys on huomioitu.
Tässä pohdinnassa on eduksi, että keskustelua käymässä on useampi henkilö. Kolme henkilöä seuraa salin tapahtumia ja saa niistä tehtyä enemmän muistiinpanoja kuin yksi. Kolmen henkilön kokoonpano auttaa varmistamaan, että mikään esitetty yksityiskohta ei jää tuomiossa huomiotta.
PARASTA olisi, jos salissa istuisi kolme ammattituomaria. Tällainen ratkaisu kuitenkin pahentaisi käräjäoikeuksien jutturuuhkaa entisestään.
Helsingin Sanomien mukaan lautamiesjärjestelmän suorat kulut olivat Suomessa viime vuonna hieman yli miljoona euroa. Sillä rahalla saataisiin palkattua kaksitoista käräjätuomaria.
Kun jo pelkästään Helsingin käräjäoikeudessa on yli sata tuomaria, on helppo nähdä, että lautamiesjärjestelmä on varsin kustannustehokas tapa saada tuomioistuimiin lisäjäseniä.
Lautamiesjärjestelmän ongelmana onkin ehkä se, että valitut lautamiehet eivät aina ole tehtäviensä tasalla.
Lautamiesten valintatapaa olisi uudistettava niin, että valituiksi tulisivat vain sellaiset henkilöt, jotka kykenevät oikeasti tuomaan lisäarvoa tuomioistuimen ratkaisuharkintaan.
Samalla tulisi miettiä, olisiko järkevää siirtää lautamiesten valinta pois poliitikoilta. Se voisi vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Toki on myös mahdollista, että uusi valintatapa toisi mukanaan koko joukon uudenlaisia ongelmia, joita tähän asti ei ole ollut.