Putkiremontteihin ryhdytään yhä useammin vasta, kun vuoto on jo havaittu

Putkiremonttiin ryhdytään yhä useammin viime tingassa, kun putkissa on jo havaittu vuotoja, kertoo Isännöintiliitto putkiremonttibarometrin perusteella. Putkistossa havaitut vuodot olivat barometrissä yleisin syy putkiremonttiin ryhtymiseen.

Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa pitää kehitystä huolestuttavana.

–  Tietysti varsinkin tällaisia isompia korjaushankkeita pitäisi tehdä suunnitelmallisesti, Viljamaa sanoo STT:lle.

Suunnitelmallisuus olisi hänen mukaansa erityisen tärkeää nyt, kun tarjousten saanti vaikuttaa olevan hankalampaa, tilauskirjat ovat monessa suunnittelutoimistossa varsin täynnä, hinnat kallistuvat ja rahoituksen järjestämisessä voi olla haasteita.

Viljamaa ei osaa sanoa, mikä tarkalleen on syynä vuodoista johtuvien remonttien lisääntymiseen.

–  Tietysti meillä on tosi paljon sellaisia asuntoja, kerrostaloja ja taloyhtiöitä, jotka on rakennettu 1970–80-luvulla, ja ne tulevat peruskorjausikään.

Putkiremonttibarometriin vastasi sata isännöitsijää, joista jopa puolet ennakoi putkiremonttien kallistuvan yli 10 prosenttia tulevan vuoden aikana.

Kun perinteinen putkiremontin mediaanikustannus on 850 euroa neliöltä, neliöhinta voisi nousta lähemmäs tuhatta euroa, Viljamaa laskeskelee.

Hintaan vaikuttaa erityisesti materiaalikustannusten nousu. Hinnat nousivat Viljamaan mukaan koronapandemian aiheuttamien toimitusketjujen vaikeuksien vuoksi jo viime vuonna, ja nyt toimitusvaikeudet ovat lisääntyneet entisestään.

–  Urakoitsijat eivät välttämättä uskalla antaa tarjouksia samalla tavalla kuin ennen, koska on niin paljon epävarmuutta, Viljamaa sanoo.

Korona viivästytti remontteja muun muassa sairastumisten, karanteenien ja työvoiman saatavuuden vuoksi. Viime vuonna tilanne alkoi purkautua.

Putkiremontteja on Viljamaan mukaan käynnissä nyt huomattavan paljon.

Putkiremonttibarometrin vastaajamäärä kattaa noin 2200 taloyhtiötä ympäri Suomen.