Askel askeleelta kohti kesälavoja – paritanssia harrastavat Justiina Eskelinen ja Severi Tuominen haluavat innostaa muitakin nuoria lajin pariin
Kun Justiina Eskelinen oli pikkutyttö, kävi kesälauantaisin matka usein sukulaisten seurassa Itä-Suomen tanssilavoille. Tanssimusiikki ja perinteiset tanssilajit tulivat tutuksi, vaikka lapsena meno olikin opeteltujen askelkuvioiden sijaan enemmänkin pyörähtelyä musiikin tahtiin.
– Minulla on sukua Suomussalmelta, jossa kaikki perinteiset paritanssit ovat tosi suosittuja. Mummuni ja siskoni ovat vähän näyttäneet mallia, mutta varsinaista tanssiopetusta en ole aiemmin saanut, Eskelinen sanoo.
Liikunnanohjaajana työskentelevä Severi Tuominen kertoo puolestaan käyneensä jonkin verran tanssilajeja läpi opiskeluaikoinaan, mutta varsinaista kokemusta hänellä on vain lukion vanhojentanssien verran.
Ajatus kurssille lähtemisestä tuli kuitenkin Tuomiselta, kun hän bongasi paikallisen kansalaisopiston paritanssikurssi-ilmoituksen.
Viime syksystä lähtien joka torstai-ilta nuorenparin ohjelmassa onkin ollut tunnin verran tanssikurssia. Kurssi on vastannut odotuksia.
– Syksyllä oli enemmän opettelua, mutta nyt keväällä on tullut enemmän jo onnistumisia, Tuominen sanoo.
– Syksyllä kehityimme todella paljon ja sen takia halusimme jatkaa keväällä. Nyt on tullut tanssittua puhtaitakin kappaleita, Eskelinen lisää.
Suosikeikseen molemmat listaavat foksin sekä valssin, jotka molemmat ovatkin ensimmäisten opeteltavien lajien joukossa. Haasteita tulee etenkin uusien kuvioiden opettelussa.
– Alku on aina kangistelua ennen kuin löytää sen oman otteensa, mutta se kuuluu tietysti asiaan. Kaikki tanssilajit ovat lähteneet lopulta rullaamaan.
Eskelisen mukaan paritanssi on tiimityötä ja harjoittaa yhteen hiileen puhaltamista.
– Kyllähän se kehittää palautteen antoa toiselle ja palautteen vastaanottamista, Tuominen pohtii.
Eskelistä harmittaa se, että varsinkin nuoremmalle sukupolvelle perinteiset tanssilajit ovat aika tuntemattomia. Moni mieltää lavatanssit lähinnä eläkeläisten jutuksi.
– Tansseissa tapaa ihmisiä ja siellä on aina hyvä tunnelma. Se on ihan oma kokemuksensa. Luulen, että moni saattaisi tykätä, jos vain lähtisi tutustumaan.
Vielä pari ei ole päässyt yhdessä tansseihin, mutta kesälavatanssikausi kutsuu.
– Aika moni kuitenkin tanssii oman puolisonsa kanssa, joten aiemmin yksinäisenä nuorena oli vähän vaikeampaa löytää tanssikaveria, Eskelinen kertoo.
Harrastuksen voi Eskelisen mukaan ottaa myös urheilun kannalta.
– Varsinkin silloin, kun lähtee kunnolla tansseihin, ja tulee tanssittua monta tuntia illan aikana, niin kyllä sieltä aika hikisenä lähdetään!
Luulen, että moni saattaisi tykätä, jos vain lähtisi tutustumaan.
Justiina Eskelinen
Oululaisen tanssinopettajan, paritanssia päälajinaan opettavan Rosa Mörtin mukaan paritanssin ja lavatanssien suosio on nousemassa.
– Aikoinaan nuoret ovat löytäneet paritanssin, mutta sitten on ollut katveaika. Kun minä aloitin harrastuksen 15 vuotta sitten, ikäisiäni harrastajia ei juuri ollut. Nykyään nuoretkin ovat löytäneet perinteisen lavatanssin pariin, monipuolisesti tanssia harrastanut ja maajoukkueessakin kilpaillut Mört kertoo.
Kasvavan suosion yhdeksi syyksi Mört arvelee sen, että laji on monipuolistunut huimasti. Nykyään perinteiseen paritanssiin kuuluu jo kymmeniä lajeja: vakiotanssien lisäksi repertuaari on kasvanut monenlaisilla latinalaistansseilla.
– Lavoilla myös soitetaan monipuolisempaa musiikkia, mikä innostaa eri-ikäisiä parketille.
Tansseihin saa toki lähteä pyörähtelemään ilman varsinaista askelosaamista, mutta peruslajit olisi Mörtin mukaan hyvä olla hallussa.
– Jos ajatellaan ihan yleissivistystä, perinteinen valssi ja foksi on hyvä osata, koska niitä tanssitaan häissä ja muissa juhlissa. Fuskua kannattaa kokeilla, jotta pääsee kädenalitanssimaailmaan. Kylkeen opettelisin vielä jonkun latinalaisen, kuten cha chan tai rumban, jotka ovat perushelppoja lattareita.
Mörtin mukaan myös fusku ja suomalainen tango on tanssikurssilaisten ikisuosikkeja – näillä kursseilla riittää aina väkeä. Useimmilla kursseilla harjoitellaan kokonaisvaltaisesti lavatanssietikettiä eli sitä, miten parinhaku- ja vaihto toimivat ja milloin mitäkin tanssitaan.
Lavatansseissa asu on nykyään Mörtin mukaan hyvinkin vapaa, mutta oikeat tanssikengät kannattaa hankkia – tennarit eivät ole lavoille paras vaihtoehto.
– Kengän pitää olla polvelle ja nilkalle ystävällinen ja antaa sopivasti luistoa pyörähdyksiin.
Mört muistuttaa, että vaikka moni tanssiikin vain oman parinsa kanssa, lavatansseihin voi lähteä aivan yhtä hyvin ilman seuralaista.
– Lajin ideahan on se, että paria vaihdetaan. Yleensä tanssitaan kaksi kappaletta yhden kanssa, palautetaan seuralainen ja haetaan uusi. Parinvaihto kehittää esimerkiksi vientiseuraamista.
Seuranhaku on sitä paitsi edelleen yksi iso syy lähteä lavatansseihin.
– Se on niin luonteva tapa olla lähellä toista ihmistä. Musiikin ja liikkeen lisäksi tanssissa yhdistyy kohtaaminen ja kontakti toiseen ihmiseen, itsekin aviomiehensä paritanssin pyörteistä löytänyt Mört sanoo.
Jos ajatellaan ihan yleissivistystä, perinteinen valssi ja foksi on hyvä osata, koska niitä tanssitaan häissä ja muissa juhlissa.
Rosa Mört
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä huhtikuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.