Suomi tiivistää puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut myös Suomen harkitsemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita. Kuten Euroopan historian professori Laura Kolbe on todennut Suomenmaassa, suhde Venäjään on päivitettävä.
Valtiojohto on johtanut keskustelua kiitettävällä tavalla.
Presidentti Sauli Niinistö kävi viime perjantaina tapaamassa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia. Niinistön ja Suomen arvostuksesta kertoo se, että vierailu toteutui muutaman päivän varoitusajalla.
Tapaamisen päätulos on, että Suomi ja Yhdysvallat tiivistävät yhteistyötään turvallisuuspolitiikassa. Seuraava askel otettiin jo maanantaina, kun puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) matkusti Yhdysvaltoihin.
Kaikkosen matka liittyy joulukuussa tehtyyn päätökseen ostaa Suomen ilmavoimille F-35 hävittäjiä, joilla korvataan 1990-alussa hankittu Hornet-kalusto. Kaikkosen matkan aikana keskustellaan varmasti myös Suomen puolustusvoimien muista hankkeista.
Puolustusvoimien tarpeita arvioidaan nyt luonnollisesti Ukrainan sodan taustaa vasten. Kaikkonen ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ovat jo keskustelleet lisärahoituksesta, jolla kiireellisimmät hankinnat voitaisiin hoitaa.
Suomi tiivistää samaan aikaan yhteistyötä Ruotsin kanssa. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja puolustusministeri Peter Hultqvist kävivät lauantaina Suomessa tapaamassa presidentti Niinistöä, pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja puolustusministeri Kaikkosta.
Pääministeri Anderssonin mukaan Ruotsi haluaa tiivistää yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa samaa tahtia Suomen kanssa.
Viikonlopun vierailuista syntyy näin tietty kokonaiskuva. Suomi ja Ruotsi tiivistävät paitsi keskinäistä yhteistyötään myös kummankin suhdetta Yhdysvaltoihin. Tätä voi pitää merkittävänä linjauksena, joka vahvistaa Suomen turvallisuutta.
Suomi ja Ruotsi tiivistävät paitsi keskinäistä yhteistyötään myös kummankin suhdetta Yhdysvaltoihin. Tätä voi pitää merkittävänä turvallisuuspolitiikan linjauksena.
Yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa voidaan vahvistaa välittömästi riippumatta suhteesta sotilasliitto Natoon. Selvää kuitenkin on, että myös Nato-kysymys vaatii ratkaisua.
Nato-keskustelun ohjenuoraksi sopii presidentti Niinistön neuvo:
”Akuutin kriisin keskellä on kuitenkin erityisen tärkeää pitää pää kylmänä ja arvioida jo tapahtuneiden ja mahdollisesti tulevien muutosten vaikutusta turvallisuuteemme huolella – ei viivytellen, mutta huolella”, Niinistö kirjoitti tiedotteessaan viime torstaina.
Niinistön neuvo on otettu puolueiden piirissä vakavasti. Keskustassakin ymmärretään, että ratkaisua ei voida välttämättä sitoa puolueen kokousaikatauluihin tai aiempiin päätöksiin.
Puolustusministeri Kaikkosen esiintyminen lauantaina Ylen ykkösaamussa oli hyvä esimerkki tilanteen uudelleenarvioinnista. Kaikkonen totesi, että hän ei pidä välttämättömänä Nato-jäsenyyden viemistä kansanäänestykseen.
Keskustan puoluekokous päätti vuonna 2002, että Natoon liittyminen olisi alistettava kansanäänestykseen. Tämä kanta uudistettiin viimeksi puoluekokouksessa 2016.
Keskustan puoluehallitus päivitti viime vuoden lopulla puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Siinä paperissa kansanäänestystä ei enää vaadittu. Nato-jäsenyyden edellytykseksi esitettiin vain ”yhteiskunnan laaja hyväksyntä”.
Mielipidemittausten mukaan kansalaisten enemmistö kääntyi kannattamaan Nato-jäsenyyttä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Gallupeiden varaan Nato-päätöstä ei kuitenkaan voi rakentaa. Päättäjien on kannettava vastuunsa ja tehtävä ratkaisut – ei viivytellen mutta huolella.