Risto E. J. Penttilä Nato-ennustuksestaan: "Valitettavasti olin oikeassa"
Kansainvälisen politiikan asiantuntija, konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä sanoo Suomenmaalle, että Ukrainan sodan myötä on nyt nähty, että Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan on voimakasta.
– Nato on tullut takaisin. Yhdysvallat on uudestaan sitoutunut Eurooppaan voimallisesti. Tämä on ollut yllätys Putinille, joka odotti, että Biden olisi heikko presidentti epäonnistuneen Afganistanista vetäytymisen jälkeen ja että länsiliittouma olisi brexitin ja covidin jälkeen heikko, Penttilä sanoo.
Penttilän mukaan keskeistä on myös se, että Naton ja EU:n välillä on löytynyt työnjako – ja tämä on myönteinen asia.
– Työnjako on se, että Nato pitää huolen siitä, että jokainen Nato-maa on turvassa ja EU pitää huolen siitä, että Venäjä kärsii taloudellisesti niin paljon, että se joutuu arvioimaan omaa toimintaansa uudelleen. Tässä länsi on ollut vahvempi kuin uskottiin.
Penttilä kuitenkin lisää, että ei niin vahva, että sota olisi voitu estää tai pysäyttää.
– Ennen sotaa on varmasti tapahtunut paljon virheitä, joita tullaan puimaan myöhemmin. Kysytään, miksi länsi salli tämän tapahtua. Itse kriisin aikana lännen toiminta on ollut tiukempi ja parempi kuin voitiin odottaa.
Yhdysvalloissa on ollut Penttilän mukaan suuri yllätys se, että republikaanit ja demokraatit ovat löytäneet yhden asian, josta ovat samaa mieltä.
– Ja tämä asia on se, että Venäjä on pysäytettävä, Ukrainalle on annettava aseapua ja Naton puolustusta on vahvistettava. Biden on moneen kertaan sanonut, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset puolustavat jokaista tuumaa Nato-maiden alueella.
Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat olleet historiallisen kovat: samanlaisia on käytetty vain Irania ja Pohjois-Koreaa vastaan.
– Niillä on vaikutusta. Erityisesti Venäjän keskuspankkiin kohdistuvat pakotteet tulivat Putinille yllätyksenä. Putin oli kasannut vuosikausia sotakassaa, ja nyt siitä sotakassasta on suuri osa sijoitettuna ulkomaille eikä Venäjä pääse käsiksi niihin.
Penttilä arvioi jo joulukuussa, että Ukrainan kriisin seurauksena Suomi voi joutua tekemään päätöksen Nato-jäsenyydestä kuluvan talven aikana ja tulee tilanne, että Venäjälle joudutaan asettamaan pakotteita.
– Valitettavasti olin oikeassa, mutta en ole siitä iloinen, hän toteaa.
Penttilä kertoo ymmärtävänsä, että Nato-päätös on vaikea, mutta pitää ajatella myös sitä, minkälainen Venäjä on kriisin jälkeen – ei vain tätä hetkeä.
– Jos Venäjä on yhtä vihamielinen ja vastaavissa käsissä sodan jälkeen, silloin kaikki ovat tyytyväisiä, jos olemme liittyneet Natoon. Jos tulee uusi Venäjä, joka haluaa hyviin suhteisiin Suomen ja lännen kanssa, silloinkaan Naton jäsenyydestä ei olisi haittaa. Hyvässäkin skenaariossa Nato-jäsenyys antaisi meille tärkeän roolin Euroopan uuden turvallisuusjärjestelmän rakentamisessa. Tätä ei ole otettu huomioon riittävästi.
Penttilä sanoo, että on tärkeää huomata, että fiksut ihmiset voivat olla Nato-asiasta eri mieltä.
– Jos päätös on se, että Suomi ei mene Natoon, silloin pitää olla joku muu suunnitelma. Kuinka paljon puolustusbudjettia lisätään, hakeeko Suomi liittolaissuhdetta jonkun yksittäisen maan kanssa ja niin edelleen. Jonkinlainen suunnitelma pitää olla .