STT:n kysely: Vasemmistoliitto selvimmin Nato-kansanäänestyksen kannalla – moni puolue pitää kansanäänestystä riskinä tai hitaana
Eduskuntaan valituista puolueista vasemmistoliitto näyttää selvimmin edellyttävän kansanäänestyksellä haettua tukea Nato-jäsenyydelle, jos jäsenyyttä päätettäisiin edistää.
STT kysyi yhdeksän puolueen ryhmäjohtajilta sähköpostilla niiden näkemystä asiaan. Keskustelu Nato-jäsenyydestä on noussut julkisuudessa vahvasti esille sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime viikon torstaina.
Nato edellyttää hakijamaata osoittamaan kansalaisten riittävän tuen jäsenyydelle. Osoittamisen keino jää kuitenkin hakijan itsensä päätettäväksi.
Sähköpostikyselyssä vasemmistoliitto vastasi, että se edellyttäisi kansan enemmistöltä kansanäänestyksellä varmistettua tukea.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman muotoilee, että ”turvallisuusratkaisu tulee ankkuroida suomalaisten laajaan tukeen”. Keskustan mukaan mahdollisella jäsenyydellä on oltava kansan merkittävän enemmistön tuki.
– Siksi on tärkeää, että keskustelua käydään laajasti myös suomalaisten kanssa, toteaa Juha Pylväs.
Vihreiden vastauksessa kiinnitetään huomiota kansanäänestyksen mahdollisiin riskeihin.
– Vaikka äänestys sinänsä tuottaisi päätökselle selkeän mandaatin, siinä on myös riskinsä ja sen tarvetta ja perusteita on syytä arvioida suhteessa tilanteeseen, sanoo Atte Harjanne.
Kansanäänestys ei hänestä ole edellytyksenä jäsenyydelle, jos muodostuu laaja parlamentaarinen tuki.
RKP:n Anders Adlercreutz sanoo suoraan, ettei pidä kansanäänestystä oikeana tapana ratkaista turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.
– Se on paitsi hidas prosessi myös hyvin altis ulkopuoliselle vaikuttamiselle.
RKP:n eduskuntaryhmällä ei kuitenkaan ole kansanäänestyksestä yhteistä linjausta.
Oppositiopuolueista kokoomus kiinnittää myös huomiota kansanäänestyksiin sisältyviin riskeihin ulkopuolisesta vaikuttamisesta.
– Ja se pitkittäisi epäselvää aikaa, jolloin Suomen tilannetta voitaisiin yrittää sotkea, vastasi Kai Mykkänen.
Päätös Natoon hakemisesta on hänestä syytä tehdä eduskunnassa presidentin ja hallituksen myötävaikutuksella.
Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen mukaan mahdollinen Nato-jäsenyys edellyttää kansalaisten tukea, joka olisi toki mitattavissa parhaiten kansanäänestyksen kautta. Hän huomauttaa kuitenkin, että kansanäänestys olisi prosessina hidas ja altis maan ulkopuoliselle vaikuttamiselle.
Perussuomalaisten Ville Tavio sanoo aiemmin kannattaneensa kansanäänestystä, mutta juuri nyt sen järjestäminen ei hänestä ole perusteltua. Hän myös muistuttaa, että laki ei tunne sitovaa kansanäänestystä, joten se olisi neuvoa-antava, jonka jälkeen asian päättäisi eduskunta.
Liike Nytistä Harry Harkimo ei ota kantaa etenemistapaan vaan luottaa siihen, että presidentti ulkopoliittisen johdon kanssa pystyisi luomaan parhaan strategian hakuprosessiin.
Puolueista kokoomus ja RKP ovat selkeimmin kannattaneet Natoon liittymistä jo ennen Ukrainan tilanteen kärjistymistä.
STT kysyi, pitäisikö jäsenyyden hakemista edistää kansanäänestyksellä, hallituksen esityksellä lakiteitse vai pitäisikö kenties odottaa, että Nato kutsuu Suomen jäseneksi.
Räsänen vastaa, että vaihtoehtoiset etenemistavat ja niiden hyvät ja huonot puolet tulee huolella selvittää.
– Kutsumenettely on mielenkiintoinen, mutta se ei olisi omissa käsissämme, hän sanoo.
Jos Nato kutsuisi nimenomaisesti Suomen mukaan, tulee liittyminen silti päättää eduskunnassa, muistuttaa Tavio.
– Itse en tällä hetkellä pidä tällaista kutsua kovin todennäköisenä, hän lisää.
Osa puolueista nostaa esille, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista ja puolustuspoliittista selontekoa olisi hyvä päivittää muuttuneiden turvallisuusuhkien takia.
– Eduskunnan hyväksymät selonteot on syytä päivittää. Ja tässä työssä haetaan yhteistyössä vastaukset eri kysymyksiin, Lindtman toteaa.
Puolueet vastasivat STT:n sähköpostikyselyyn torstaina ja perjantaina.