EU etenee noudattamalla "Junckerin mallia"
Italian pääministeri Mario Draghi ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron allekirjoittivat 26.11.2021 maiden yhteistyötä koskevan Quirinale-sopimuksen.
Sopimustekstin mukaan Italia ja Ranska vahvistavat koordinointia Euroopan talouspolitiikan tärkeimmillä aloilla, kuten talous- ja budjettiasioissa ja EU:n rahoitussuunnittelussa.
Lisäksi maat sitoutuvat edistämään EU:n taloudellista ja rahoituksellista yhdentymistä sekä talous- ja rahaliiton loppuunsaattamista.
Molemmat maat kannattavat mm. yhteisvelkaa, pysyviä elvytystoimia ja euroalueen yhteistä budjettia. Toki tällainen järjestely sopii korviaanmyöten velkaantuneille Italialle ja Ranskalle erinomaisesti.
Itse asiassa Draghi on puhunut euroalueen yhteisestä budjetista jo EKP-aikoinaan vuonna 2019. Nyt sen edistäminen on kirjattu Draghin hallituksen ohjelmaan yhdeksi pääprioriteetiksi.
Lisäksi nämä isot maat ehdottavat EU:n määräenemmistöjärjestelmän laajempaa käyttöä Euroopan neuvoston päätöksenteossa.
Liittovaltio on Ranskan ja EU:n toimielimien pitkäaikainen tavoite, mutta tähän saakka Saksa on Suomen tavoin suhtautunut ajatukseen torjuvasti.
Nyt Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz on linjannut, että elpymisväline merkitsee todellisuudessa Euroopan finanssiunionin alkua.
Maan uusi valtiovarainministeri Christian Lidner huomautti vielä erikseen, ettei Saksa voi enää toimia EU:n talouspolitiikassa ”kuin jokin pieni Pohjoismaa”. Elvytyspaketin yhteisvastuut tarjosivat EU:lle verukkeen ohituskaistaan kohti liittovaltiota.
EU:ssa pohditaan nyt elvytyspakettia varten otettavien lainojen takaisinmaksua EU:n omilla varoilla eli uusilla EU-veroilla: hiilivero, digivero, muovivero, päästökaupan laajentaminen, jne. Onko suomalaisille vielä maksuvaraa EU-veroillekin?
Yksi merkki yhteisten velkojen pysyvyydestä ovat elvytysvälineen rahoittamiseksi liikkeeseen lasketut eurobondit (yhteisvelat).
Vaikka elvytysvälineen aikataulu päättyy vuoden 2026 lopussa, liikkeeseen on laskettu myös 30-vuotisia velkakirjoja. Taloustieteilijöiden mukaan kyseessä on testi: mitä pidempi juoksuaika on, sitä varmemmin eurobondit ovat täällä pysyvästi.
Elvytyspaketin vakuuttelu kertaluontoisuudesta ja tarkkarajaisuudesta kuulostaa kyllä äärimmäisen tyhmältä.
Jos Italia ja Ranska saavat tahtonsa läpi määräenemmistön suhteen, Suomen on entistä suuremmalla syyllä oltava ajan tasalla EU-asioissa.
Kun määräenemmistö päättää, yhden tai muutamankaan maan vastahangalla ei enää ole merkitystä. On selvää että suuret maat ajavat omien maidensa etua.
EU komission ex-puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on der Spiegelin mukaan sanonut: ”Me päätämme jotakin, sitten kerromme siitä ja odotamme ja katsomme, mitä tapahtuu. Ellei päätöksestä nouse huutoa ja vastarintaa – kun useimmathan eivät ole ymmärtäneet, mitä olemme päättäneet – jatkamme samaan tapaan. Askel askeleelta, kunnes takaisin ei ole enää paluuta. Nämä populistit, tyhmät nationalistit ovat rakastuneita omiin maihinsa. He ovat uhkana Euroopan solidaarisuudelle”.
Kerrottiin, että EU:iin liityttiin lähinnä turvallisuussyistä. Tätä kaikkeako se vaatii?
Jo perustuslakikin sanoo, että Suomi on itsenäinen tasavalta, jossa valta kuuluu kansalle.
Liittovaltioon viedään hivuttamalla. Syynä käytetään sitä, että etelän maat ovat velkaantuneet liikaa – nyt velat pitää jakaa kaikille.
Nöyristely ja tuppisuina oleminen EU:n kokouksissa on kohtalokasta Suomen pienelle kansalle.
Airi Pulkkinen
Kuopio