Tuulivoima luo nopeimman tien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
Energiamurroksessa on kyse siitä, kuinka teollisuus, liikenne ja lämmitys saadaan CO2-vapaaksi.
Nykyisen tiedon mukaan kustannustehokkain tapa kaikissa näistä on sähköistää yhteiskuntaamme ja siirtyä fossiilisista energialähteistä päästöttömiin ratkaisuihin.
Sitran syksyisen selvityksen mukaan sähkönkulutuksen kasvu vaatii nykyiseen verrattuna kolmikertaisesti lisää sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2050 mennessä.
Eniten kasvua odotetaan puhtaalta ja kotimaiselta maatuulivoimalta. Lisäksi tuulivoima on kovaa vauhtia edistyvän vetytalouden mahdollistaja: edullinen puhdas sähkö on keskeinen kilpailukeino vetyhankkeita houkuteltaessa.
Suomi on pinta-alaltaan Euroopan laajimpia maita ja meillä on paljon hyviä sijainteja tuulivoimalle.
Tuulivoimahanke vaatii aina tarkkaa suunnittelua ja yhteensovittamista asutuksen, luontoarvojen sekä muiden toimintojen, kuten Puolustusvoimien kanssa.
Tuulivoima sopii erityisen hyvin harvaan asuttuun Pohjolaamme myöskin tuuliolosuhteiden ansiosta. Meillä tuulee eniten talvikuukausina, jolloin sähkön kulutus on kovimmillaan.
Tuulivoimala maksaa sen valmistamiseen, rakentamiseen, huoltoon ja kunnossapitoon kuluneen energian takaisin 5–8 kuukaudessa, jonka jälkeen voimalat tuottavat turvallisesti ja päästöttömästi puhdasta energiaa elinkaarensa loppuun saakka.
Tuulivoiman tuottaminen ei vaadi erillisiä polttoaineita eikä se jätä jälkeensä vaarallista jätettä. Tuulivoimaloista 90 % on helposti kierrätettävää materiaalia, pääasiassa metallia. Teräs- ja kuparijätteet ovat tulonlähde, joilla voidaan pienentää purkukustannuksia.
Myös komposiittilavoille on olemassa uusi elämä mm. sementin valmistusprosessissa.
Lavoille etsitään erilaisia kierrätystapoja ja voimalavalmistajat kehittävät koko ajan helpommin kierrätettäviä lapamateriaaleja. Kiertotalouden rooli tulee kasvamaan tulevaisuudessa myös tuulivoimaloiden osalta.
Tuulivoimatoimijalle hankkeet ovat pitkäjänteisiä ja taloudellinen riski toivotusta lopputuloksesta eli tuotannon aloittamisesta on kannettava useita vuosia. Tuulivoimahanke kestää kolmesta kahdeksaan vuotta ensimmäisistä selvityksistä ja alueen kaavoituksesta rakentamislupavaiheeseen.
Tuulivoiman varsinainen rakentaminen on nopeaa: isokin tuulipuisto on sähköntuotannossa kahdessa vuodessa investointipäätöksestä.
Maanomistajalle tuulipuistohanke tuo vuokratuloja esim. metsätaloudesta saatavan tulon lisäksi.
Liityntäjohdon alueelta saatavia korvauksia nostaa ennakkohaltuunottosopimuksen tekeminen maanomistajan ja tuulivoimatoimijan välillä.
Tuulipuisto tuo mukanaan merkittävän kilometrimäärän tiestöä, jota tuulivoimatoimija ylläpitää vuoden ympäri. Maanomistajalla on yhä oikeus metsästää alueellaan ja marjastus sekä sienestys ovat kaikille olemassa olevia jokamiehenoikeuksia.
Tuulivoiman suorat aluetalous- ja työllisyysvaikutukset muodostuvat tuulivoimahankkeiden suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta.
Suomessa valmistetaan tuulivoimaloissa käytettäviä komponentteja ja materiaaleja myös vientiin.
Näiden lisäksi tuulivoimatuotanto synnyttää merkittäviä kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen, mikä näkyy maakunnallisten palveluiden kysynnän ja kulutuksen kasvuna sekä konkreettisina työpaikkoina.
Kunnan taloudessa tuulivoimahankkeen suurin vaikutus näkyy kiinteistöverotuksessa: monet kunnat saavat vuosittain yli miljoonan euron potin tuulivoimaloiden kiinteistöveroista.
Hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemisessä kello tikittää.
Tuulivoiman rakentaminen on paitsi edullista myös nopeaa. Omat haasteensa luo tuulivoiman yhteensovittaminen luontoarvojen ja muiden ihmistoimintojen kanssa.
Tuulivoimahanke, kuten muukin elinympäristömme infran rakentaminen, on aina vaikuttavuudeltaan merkittävä investointi, joka herättää paljon tunteita.
Hyvällä suunnittelulla sekä tuulivoimatoimijan ja sidosryhmien välisellä vuoropuhelulla tuulivoimaloille on löydettävissä hyviä paikkoja Suomesta.
Anni Mikkonen
toimitusjohtaja
Suomen Tuulivoimayhdistys ry