Saako keskusta kuntavaaleihin riittävästi ehdolle nuoria ja naisia? – “Meillä on toivonpilkahduksia"
Viime eduskuntavaalien jälkeen keskustan teettämän Tuntematon keskusta-analyysin mukaan puolue herää vaali vaalilta liian myöhään naispulaan ehdokashankinnassa ja ‐asettelussa.
Myös nuorten kohdalla on ollut joillakin alueilla samaa ongelmaa.
Suomenmaa kysyi keskustanaisilta, -nuorilta ja -opiskelijoilta, mitä he aikovat tehdä, että puolue kiinnostaisi myös nuoria, naisia ja korkeastikoulutettuja.
Keskustanaisten pääsihteeri Mervi Mäki-Neste ei allekirjoita kokonaan väitettä myöhäisestä vaaleihin heräämisestä.
– Olemme tehneet ehdokashankintaa keväästä asti. Meillä on mukana aktiivisia ihmisiä, jotka kysyvät ehdolle, hän kertoo.
Keskustan naisjärjestö ei tee kuntavaaleihin omaa ohjelmaa, vaan nostaa naisille tärkeitä asioita esille puolueen kuntavaaliohjelmasta. Piirijärjestöjä keskustanaiset tukee pienellä rahallisella tuella ja tekemällä pohjia markkinointimateriaaliin.
Tavoitteena on, että koko maan ehdokkaista puolet olisi naisia.
– Joillain piirijärjestöillä sukupuolijakauma on hyvinkin tasainen, tällä hetkellä tilanne on hyvä esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Lapissa.
Tavoitteena on, että koko maan ehdokkaista puolet olisi naisia.
Mäki-Neste toivoo, että naiset tarjoaisivat itseään ehdolle. Etenkin paikkakuntaa vaihtaneita ihmisiä ei aina huomata kysyä.
– Vaikka ei pääsisi suoraan valtuustoon, niin lautakuntaan voi päästä ja sitä kautta kiintyä paikkakuntaan.
Mäki-Nesteen mukaan naisilla on tapana vähätellä omaa osaamistaan, vaikka he ovat koulutettuja ja osaavia. Turha vaatimattomuus pitäisi jättää pois.
Usein ehdokkaita pitää kysyä montakin kertaa.
– Me naiset olemme voimavara, jota puolueella ja Suomella ei ole vara hukata, Mäki-Neste muistuttaa.
Keskustanuorten kuntavaalikoordinaattori Linda Lähdeniemen mukaan ehdokashankinnassa ja -asettelussa on nyt vilkkain aika.
– Nuorten elämäntilanteet muuttuvat nopeasti. Heidän pitää ennen ehdokkuuttaan tietää, missä ovat kuntavaalien aikaan, Lähdeniemi pohtii.
Hän kertoo, että nuoria ehdokkaita on jo ympäri Suomen. Vahvimpia alueita ovat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Pienemmissä maakunnissa ehdokkaita on vähemmän.
Keskustanuorten tavoite on saada 1 000 nuorta ehdokasta. Nyt kasassa on noin 250.
– Meille tulee päivittäin uusia ehdokkaita. En ole huolissani, Lähdeniemi toteaa.
Nuorten äänestysaktiivisuus ja puolueuskollisuus on ollut heikkoa jo pitkään. Vielä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa keskusta sai 23–24 prosenttia 18–34-vuotiaiden äänistä. Vuoden 2019 vaaleissa vastaava osuus oli vain 6 prosenttia.
Lähdeniemi toivoo nyt satsauksia sosiaaliseen mediaan. Hän uskoo sen olevan lääke myös nuoriin nukkuviin äänestäjiin. Puolueen pitää olla esillä siellä, missä nuoret ovat.
– Vaaleista tulee somevaalit, ja somessa on nyt hirveä tunku. Sisältöä pitää osata kohdentaa ja nuoret pitää löytää, hän toteaa.
Samalla linjalla on myös keskustanaisten Mäki-Neste. Hän seuraa mielenkiinnolla, tuleeko kuntavaaleista kokonaan somevaalit.
– On haaste, kun ihmisiä ei voi kohdata nyt samalla tavalla kuin normaalisti.
Vaaleista tulee somevaalit.
Tuntematon keskusta -analyysin mukaan korkeasti koulutetut ovat eritynen haaste puolueelle – he eivät äänestä keskustaa.
Lähdeniemi epäilee, että siihen vaikuttaa korkeakoulujen sijainti: suurissa kaupungeissa keskusta ei ole niin tuttu. Hän huomauttaa kuitenkin, että keskustalla on paljon tavalliseen elämään liittyviä arvoja, jotka ovat nuorten mieleen.
– Arvostamme tavallista elämää ja haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuksia.
Kuntavaalit eivät ole Lähdeniemen mukaan keskustalle mitenkään helpot. Puolueen brändin uudistaminen vaatii aikaa.
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Eveliina Leskelä uskoo, että keskustan äänestäminen on nuorten keskuudessa hiljaa muuttuva trendi.
– Meillä pitää rohkeasti sanoa, että olemme keskustalaisia. Meidän opiskelijoiden ei pidä yliopistoilla piiloutua vihervasemmiston verhoon ja vain ujosti tapailla puolueemme nimeä, Leskelä lataa.
– Meidän ei auta sanoa, että viestintää on kehitettävä, jos sitä viestittävää ei ole.
Keskustaopiskelijoiden veturi uumoilee, että nuoria kiinnostavat kaupunki-, koulutus- ja sivistyspoliittiset teemat.
– Ne vaikuttavat olleen myös keskustan suurimpia kompastuskiviä ja haasteita, Leskelä harmittelee.
Meidän ei auta sanoa, että viestintää on kehitettävä, jos sitä viestittävää ei ole.
Tiede- ja kulttuuriministerin salkusta on hyötyä nuorten korkeakoulutettujen ihmisten tavoittamisessa, Leskelä näkee.
– Meillä on toivonpilkahduksia. Olemme nyt voineet profiloitua enemmän sivistyspuolueeksi.
Leskelä uskoo etäajan jäävän keskustalle hyödylliseksi trendiksi. Puolue voi yhdistää kaupungissa ja maalla elämisen sekä korkeakoulutuksen ja työnteon sieltä käsin.
Leskelän mielestä ehdokasasettelun merkitys on kuntavaaleissa suuri.
– Onko meillä esimerkiksi nuoria korkeakoulutettuja naisia riittävästi ehdolla? Ja näkyvätkö he vaalikoneissa, joihin nuoret luottavat?