Paavo Väyrysen paluu keskustan ytimeen ei ehkä ole läpihuutojuttu – valinnan tehnyt ruotsinkielinen piiri venyttää sääntöjä ja pimittää tietoja

Keskusta

Paavo Väyrysen valinta keskustan puoluehallitukseen uutisoitiin pari viikkoa sitten jokseenkin varmana asiana. Ruotsinkielinen piiri laittoi kuitenkin yhdistyslain mutkia suoriksi syyskokouksessaan, jossa valinta tehtiin. 

Piirin omien sääntöjen mukaan kokouskutsu tulee julkaista Suomenmaassa viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Suomenmaassa ei ole tällaista kutsua ollut. 

Kutsuja syyskokoukseen ei ole tullut muutakaan kautta yhdistysten jäsenille, joiden pitäisi lukeutua ruotsinkieliseen piiriin. 

– Kutsuja ei ole tullut moneen vuoteen, Juhani Tihveräinen Raaseporin keskustasta (Centern i Raseborg) sanoo.

Lain mukaan yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa, mutta kenelläkään ei tunnu olevan tietoa edes siitä, mitä jäsenyhdistyksiä ruotsinkieliseen piiriin kuuluu. 

Monet niistä ovat jättäneet piirin viimeistään silloin, kun keskusta lopetti siltä puoluetuen kolme vuotta sitten. Päätöksen taustalla oli esimerkiksi puutteita tilinpäätösasiakirjoissa.

Tihveräinenkin riitautui piirin toiminnanjohtajan Peter Albäckin kanssa noihin aikoihin.

Ruotsinkielisen piirin puheenjohtajalla Peter Knutsilla ei ole tietoa jäsenyhdistysten nykyisestä määrästä, vaikka tiedotusvälineissä on tänäkin syksynä kerrottu, että niitä olisi jopa 16.

– Niitä on ollut paljon, mutta niidenkin toiminta on hiipunut sitä mukaa kun rahoitus on poistettu. Aktiivisia yhdistyksiä ei ole enää niin monta, tarkkaa lukua on vaikea sanoa tänä päivänä. 

Knuts sanoo, että hän ja Albäck ovat tehneet rahoituksen loppumisen jälkeen talkootöinä piirissä sellaisia asioita, mitä ovat jaksaneet ja kokeneet tärkeiksi. 

Knuts ei myöskään tiedä, kuinka monta virallista edustajaa siinä syyskokouksessa oli, jossa Väyrynen valittiin puoluehallitukseen piiriä edustamaan. Kokousedustajien määrä tulee lain mukaan kirjata jo äänestyksiä varten. 

– En tiedä montako henkilöä oli jokaisen tietokoneen takana, oliko yksi vai kolme per kone, siihen en ota kantaa. 

Knuts korostaa Suomenmaalle, ettei kukaan ole tehnyt valitusta piirin syyskokouksen laillisuudesta.

Kokouksen päätökset jäävätkin voimaan, ellei yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen moiti niitä käräjäoikeuteen tehtävällä kanteella kolmeen kuukauden kuluessa. 

Puoluehallituksen jäsenistä päättää lopulta vasta keskustan puoluevaltuusto, joka kokoontuu marraskuun lopussa. 

Valtaosa ruotsinkielisen piirin yhdistyksistä on kuulunut kahteen eri piiriin, koska ne ovat myös suomenkielisten piirien jäsenyhdistyksiä. 

Suomenmaa kysyi listaa ruotsinkielisen piirin jäsenyhdistyksistä myös keskustan puoluetoimistolta. Sieltä pyyntö välitettiin torstaiaamuna Albäckille, mutta listaa ei ole toimitettu tämän jutun ilmestymiseen eli tiistaihin mennessä.

Albäck ärsyyntyi Suomenmaan kysyessä häneltä, laittoiko piiri sääntöjensä mukaista kutsua syyskokoukseen, jossa Väyrysen ehdokkuudesta päätettiin. Suomenmaa sai häneltä käskyn olla soittamatta piiriin jatkossa. 

Albäck kertoo julkisessa Facebook-statuksessaan tästä puhelusta, jonka hän sai ”suvakkitoimittajalta keskustan cityliberaalilehdestä”.

– Sen jälkeen pyysin hänet kohteliaasti haistamaan vi—a ja olla soittamatta minulle enää, sen jälkeen jatkoin kovasti ansaitut iltaruokanokkoset kovan ja pitkän työpäivän jälkeen, Albäck kirjoittaa. 

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen osallistuu keskusteluun Facebookissa ja kommentoi, ettei päivitys ole missään määrin asiallinen. 

– Peter, toivon, että pystyt avoimesti ja myönteisesti kertomaan ruotsinkielisen piirin toiminnasta myös siitä kysyville toimittajille. Tähän ja toisia kunnioittavaan puhetapaan kaikkien keskustalaisten on sitouduttava. Toivon, että pahoittelet tätä päivitystäsi, Pirkkalainen toteaa. 

Albäck raivostuu kommentista. 

– Miten kehtaat edes kirjoittaa täällä! Riikka haista paskaa! Sinulla ei ole enää minkäänlaista luottamusta meidän piirissä, valehteleva kiero ämmä. 

Facebookissa Albäck kertoo, että ”osallistujat piti kutsua henkilökohtaisesti”. 

– Kokous tapahtui minun skypilla. Puheenjohtaja Knuts johti kokouksen Kirunasta missä hän on töissä. Välillä oli huonot linjat. Oli suuria vaikeuksia saada iäkkäät osallistujat ymmärtämään miten Skype toimii, jatkuvalla puhelinsoitolla se jotenkin onnistui, hän selvittää. 

Albäckin räävitön kielenkäyttö ja rehvakas käytös on laajasti tunnettua.

Ruotsinkielisestä piiristä on käynyt joukkokato vuosien mittaan. 

Albäck astui piirin johtoon, kun se perustettiin vuonna 2008. Puheenjohtajan titteliä on noin kahdeksan viime vuoden ajan kantanut Knuts. 

Suomenmaa haastatteli seitsemää piirissä joskus vaikuttanutta keskustalaista, jotka ovat riitautuneet Albäckin ja hänen lähipiirinsä kanssa sekä turhautuneet siihen, että yhdistyslakia ei noudatettu. Kaikki haastateltavat eivät halua esiintyä tässä jutussa nimellään.

Piiriä kuvaillaan ennen kaikkea Kruunupyyssä Pohjanmaalla asuvan Albäckin projektiksi, jossa asioista määrää hän.

Monet haastateltavista olivat lopulta aloitteellisia puolueeseen päin siinä, että piiriltä vietiin rahoitus Jouni Ovaskan puoluesihteerikaudella. 

Monet kyseenalaistivat aikoinaan piirin toimintatapoja, ja saivat sen vuoksi Albäckiltä herjaavia sähköposteja, tekstiviestejä tai huutoa päin naamaa. Jotkut kertovat saaneensa Albäckiltä jopa satoja uhkaavia viestejä.

Suomenmaalle kerrotaan Albäckin järjestäneen usein kokouksia niin, että paikalle kutsuttiin vain ihmisiä, jotka olivat hänen ajamilleen asioille myötämielisiä. Vastahankaan asettuneet ihmiset puolestaan ajettiin pois piirin toiminnasta.

Valtava sekasorto oli läsnä kokouksissa, eräs haastateltava kertoo.

– Koolle kutsuminen, kokouksen pitäminen ja se, ketä siellä loppujen lopuksi oli paikalla, siitä ei ottanut oikein kukaan selvää.

– Mehän monesti pyysimme keskustasta jotakin henkilöä valvomaan kokouksia, jotta olisi edes jokin mahdollisuus sanoa kokouksissa sanansa, mutta hän [Albäck] vain nuiji valmistelemiaan asioita läpi kuten itse halusi.

Väyrynen on kuulunut helmikuusta lähtien ruotsinkielisen piirin Maalahdenseudun osastoon. 

Reilun 5 000 asukkaan Maalahden kunnassa Pohjanmaalla on peräti kaksi keskustan ruotsinkielistä osastoa.

Ruotsinkieliseen piiriin kuulunut Maalahden keskusta, Centern i Malax, yritti saada sekasortoisen toiminnan loppumaan sillä, että vuoden 2010 kevätkokousta puitiin oikeudessa asti.

Maalahden keskusta vaati, että piirin vuosikokous todetaan laittomaksi ja kaikki sen päätökset kumotaan. Perusteet olivat kokouksen järjestäminen liian myöhään ja piirihallituksen jäsenien valitseminen sihteeriksi ja pöytäkirjantarkastajaksi. Nämäkin toimet olivat yhdistyslain vastaisia. 

Oikeus kuitenkin päätti, ettei Maalahden keskustalla enää ollut valitusoikeutta, koska se erotettiin ruotsinkielisestä piiristä syyskuussa 2011. 

Maatilayrittäjä Christer Storfors oli oikeustapauksen aikaan Maalahden keskustan jäsen ja keskustan kunnanvaltuutettu. 

Hän kertoo, että piirin kokouksia pidettiin Albäckin ehdoilla ja aikatauluilla.

Albäck hyökkäsi myös jatkuvasti Rkp:tä vastaan lehtien palstoilla. Storfors kertoo riitelyn vieneen maineen kaikilta ruotsinkielisiltä keskustalaisilta Pohjanmaalla. 

– Ihmiset kylällä sanoivat, että Albäck on liikaa. Pienessä kylässä ei voi jatkuvasti riidellä, vaan pitäisi tehdä yhteistyötä. 

Storfors sanoo, ettei ruotsinkielisellä Pohjanmaalla enää juurikaan ole keskustan toimintaa. 

– Meillä oli aikoinaan hyvä meno päällä, mutta Albäck tuhosi kaiken. 

Storfors ei ollut ehdolla enää vuoden 2012 kuntavaaleissa. Politiikka jäi häneltä kokonaan. 

– Osa keskustalaisista lähti Rkp:n toimintaan, muut lopettivat täysin. 

Juhani Tihveräisen mukaan ruotsinkielisessä piirissä on viime vuosina vaikuttanut ainakin kolme Peteriä. 

Heillä hän tarkoittaa Albäckiä, Knutsia ja Peter Nygårdia, joka on tänä syksynä ollut syytettynä Pohjanmaan käräjäoikeuden käsittelemässä isossa huumekauppajutussa.

Tapauksen oikeuskäsittely on Nygårdin osalta vielä kesken. Nygård jätti kesällä luottamustehtävänsä Kristiinankaupungin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. 

Nygårdin varajäsenyys keskustan puoluehallituksessa on nyt poistettu. Albäck on yhä puoluehallituksen varsinainen jäsen, ja hänen seuraajakseen tarjoillaan nyt siis Väyrystä. 

Riitta Rossi Raaseporista sanoo, ettei piirin jäsenille koskaan kerrottu, mitä yhdistyksiä piiriin oikeasti kuuluu.

Hän toimi itse Raaseporin keskustan sihteerinä monen vuoden ajan, eikä ruotsinkielinen piiri kysynyt jäsenyhdistykseltään vaikkapa sen jäsenmäärää.

– Silti Albäck on ilmoittanut julkisesti ruotsinkielisen piirin jäsenten määrän, kun sitä on häneltä kysytty. 

Riitta Rossi koki piirissä outoja tilanteita. Hän kertoo olleensa eräässä piirikokouksessa pöytäkirjan tarkastajana ja jättäneensä eriävän mielipiteen piirin tilinpäätöksestä. 

Albäck oli tuolloin toiminnanjohtaja ja Knuts puheenjohtaja. 

– Jätin eriävän mielipiteeni kirjallisena, mutta sen jälkeen en saanutkaan enää pöytäkirjaa tarkastettavakseni. Kun kyselin pöytäkirjan perään, minulle kerrottiin, että selkäni takana on pidetty uusi kokous. Se kokous puolestaan mitätöitiin, missä olin pöytäkirjan tarkastajana. 

Rossi oli vuosien mittaan usein ihmetellyt, mihin piirin rahat menevät. 

– Toimintaa ei ollut, tai jos sitä oli, niin siitä ilmoitettiin vasta jälkikäteen. 

Rossin mukaan tapahtumia ei suunniteltu juuri millään tavalla, ja kuitteja piirin toimintaa varten tehdyistä hankinnoista nähtiin vain harvoin.

– Kun aloin kysellä näistä asioista, Albäck heittäytyi ärhäkäksi minua kohtaan. 

Rossi kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että puolue vei piiriltä rahoituksen. Hän ei ole kuullut ruotsinkielisestä piiristä lähivuosina mitään. 

– Luulin, että koko toiminta on kuollutta, kun siellä ei ole rahaakaan – ja yhtäkkiä lehdissä ilmoitetaan, että Paavo Väyrynen menee puoluehallitukseen ruotsinkielisen piirin kautta. Olihan se yllätys, Rossi toteaa. 

Tauno Oja oli käynnistämässä Tammisaareen keskustan osastoa jo vuonna 2002, ja hänestä tuli kuusi vuotta myöhemmin myös ruotsinkielisen piirin perustajajäsen. 

– Valitettavasti olin perustamassa sitä. 

Ojan mukaan Albäck on ollut omavaltainen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, ja piirissä kaikki menee hänen pillinsä mukaan. 

– Se on yhden miehen organisaatio, ja sillä on tuhottu keskustan ruotsinkielinen porukka 90-prosenttisesti. 

Oja muistelee, kuinka keskustan ministeritkin vierailivat vielä vuosituhannen alussa Tammisaaressa. Toisin on nyt. 

– Tämä kulma on täysin unohdettu. 

Oja kertoo, että piiriä perustettaessa Albäck tuli vielä hyvin toimeen muiden keskustalaisten kanssa ja oli aktiivinen toimija, joten hänet valittiin piirin johtoon. 

Piirin hallituksessa vaikuttanut Oja alkoi kuitenkin vuosien mittaan vastustaa epämääräistä toimintaa. Kokouspöytäkirjoja tehtiin miten sattuu, hänkin kertoo.

– Oli täysin epäselvää, mihin piirin rahat menivät. 

Ruotsinkielisellä piirillä on jo pitkään ollut tulehtuneet välit puolueen kanssa. Piiri jopa halusi keskustan kaksikielisten jäsenten boikotoivan viime eduskuntavaaleja. 

Albäckin ja Knutsin vetoomuksessa kehotettiin jättämään äänestäminen kokonaan tai äänestämään tyhjää. Kaksikko arvosteli puoluejohtoa vanhojen Santeri Alkion periaatteiden hylkäämisestä. 

Ruotsinkielistä piiriä ei tämän muotoisena tarvita, nimettömänä pysyttelevä piirin entinen jäsen sanoo. 

– Meillä voisi mieluummin olla kaksikielisiä piirejä, joissa olisi esimerkiksi jaostot molemmille kielille. Pohjanmaalla on ruotsinkielisiä keskustalaisia aika paljon, mutta Albäckin varjo on liian iso, hän sanoo. 

Albäck kertoo Facebookissa siitäkin, mitä piirin syyskokous tavoittelee Väyrysen valinnalla. 

– Yritämme nyt viimeisen kerran saada muutosta aikaan Suomen Keskustan tulevassa poliittisessa linjassa, jos epäonnistumme taas niin puolue saa meidän puolesta tuhoutua kaikessa rauhassa ja astumme pois näyttämöltä, hän kirjoittaa. 

Väyrynen toteaa itse esimerkiksi Iltalehdelle, että hänen valintansa on kaiken järjen mukaan ”saletissa”, koska piiri on tällaisen päätöksen tehnyt. 

Puoluesihteeri Pirkkalaisen mukaan on selvää, että kaikkien puolueen jäsenyhdistysten, mutta erityisesti piirien on sitouduttava paitsi keskustan sääntöihin, myös tukemaan puolueen menestystä. 

Puolueen keinoja vaikuttaa yksittäisen piirin toimintaan on rahoituksen kautta tai erottaminen puolueesta, hän toteaa. 

– Muita keinoja ei oikein ole. Piirin jäsenyhdistysten mahdollisuudet ovat laajimmat, koska jäsenet päättävät toiminnasta ja valitsevat demokraattisesti myös toiminnasta vastaavat ja sitä toimeenpanevat henkilöt. 

Piiri voidaan sääntöjen mukaan myös erottaa puolueesta. Sen tekisi puoluehallitus. 

– Puoluehallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen muun muassa, jos sen toiminta on puolueen periaatteiden, ohjelman tai sääntöjen vastaista tai jos se on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta, Pirkkalainen selventää. 

Väyrysen jäsenyydestä puoluehallituksessa päättää nyt siis 28.–29. marraskuuta kokoontuva puoluevaltuusto, joka tekee valinnat järjestövaliokuntansa esityksen pohjalta. 

– Esitys muodostuu piirien tekemistä esityksistä ja sen pitää täyttää sääntöjen velvoite siitä, että puoluehallituksen kokoonpanossa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia ja että puoluehallituksen jäsenten tulee olla keskustan jäseniä, Pirkkalainen sanoo. 

Suomenmaa antoi Albäckille mahdollisuuden kommentoida häntä kohtaan esitettyjä väitteitä vielä sähköpostitse. Albäckin mukaan väitteet ovat piirille varsin tuttuja.

– Niitä on esitetty vuosien mittaan Rkp:n ylläpitämässä ruotsinkielisessä lehdistössä monta kertaa aikaisemmin ja aina samoilta henkilöiltä, jotka ovat erittäin katkeria ja vihamielisiä piirille, koska he eivät ole menestyneet piirin sisäisissä henkilövaaleissa, Albäck toteaa. 

Hän ei vastaa kysymykseen siitä, montako osastoa ja virallista edustajaa piirin syyskokoukseen osallistui. Sen sijaan Albäck kirjoittaa, että kokous pidettiin laillisessa järjestyksessä ja todettiin päätösvaltaiseksi. 

– Meillä oli hyvä syyskokous. 

Albäckin mukaan syyskokous oli suunniteltu vasta joulukuulle, mutta puoluetoimisto pyysi piirin henkilövalintoja keskustan puoluevaltuustoon ja -hallitukseen jo marraskuista puoluevaltuuston kokousta varten. 
 
Albäck vetoaa Suomenmaan printtilehden ilmestymiskertoihin siinä, miksi kokousta ei kutsuttu koolle piirin sääntöjen mukaan. 

Suomenmaa julkaisee keskustajärjestöjen kokousilmoitukset kuitenkin myös verkkosivullaan. Piirit lähettävät kokoustiedot Suomenmaalle sähköpostitse, ja järjestöpalsta päivitetään verkkoon kahdesti viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. 
 
– Koronavaaran takia kokous pidettiin etäkokouksena, kokouskutsu oli erittäin vaativa ja piti tehdä henkilökohtaisena kutsuna viikko ennen kokousta, koska Suomenmaa ei enää ilmesty kuin kerran kuussa. Meidän kotisivut piti lopettaa 2017 koska meille ei maksettu enää toimintatukea, Albäck kertoo.