Callupit korutont’ on kertomaa?
Keskustan sisällä vuosien mittaan tapahtunut kateellinen kyttäily alkaa nyt tuottaa tulosta, jota kukaan puolueen jäsenistä ei halua uskoa. Sisäinen nahistelu, taustalla vatulointi ja tuen antamattomuus kellokkaille on johtanut hiukan yli 10 prosentin kannatukseen.
Hallituksen kohtalaisen hyvät saavutukset satavat SDP:n ja Vihreiden laariin, Tulee mieleen ajatus, että Keskusta on sittenkin vain hallituksen enemmistön ”takuumiehenä”.
Ne asiat, joita ponnistelleen saatiin hallitusohjelmaan, ovat muuttuneet alleviivaamattomiksi detaljeiksi. Meille tärkeät asiat eivät hymistellen ja nyökytellen muutu käytännössä lihaksi, ellei puolueemme johtoporras pysty nostamaan haloota maakuntien ja seutukuntien puolesta tavalla, mikä herättää ihastusta ja jopa vihastusta.
Pitkään oli tilanne, jossa puolueen ”teräväpää” ei tuntenut juuri mitään mielenkiintoa tavallisia äänestäjiä kohtaan. Muutamia henkilöitä liikuskeli aina vaalien alla maakunnissa ja siinä koko yhteydenpito. Nyt onneksi puolueen ”pussitappelijat, puheenjohtajuuteen pyrkivät” ovat joukkoineen jalkautuneet ”lähiöihin, kujille ja aitovierille” viemään aina ajankohtaista alkiolaista tasapuolisuuteen tähtäävää sanomaa.
Mikä pistää silmään noissa tilaisuuksissa on se, että nuoret aikuiset loistavat poissaolollaan. Heitä ei ole ”sanaa kuulemassa”. Miksi näin on? Siihen vastatkoon nuorisojärjestöjemme kellokkaat? Jalkatyö on valttia myös sillä saralla.
Muutama sana tuosta keskinäisestä nahistelusta. Persujen kirjoitelmista paistaa läpi lievä hyvänolon tunne siitä, että Keskustan muutamat konkarit ja pitkän linjan vaikuttajat ovat käytännössä siirtyneet heidän linjoilleen puolueessamme päätetyn linjan vastaisesti.
Arvoisat puolueen ”herrakonkarit” tehkää reilusti päätös. oletteko vai ettekö ole, siis joko tai?
Jäsenistö, keskittykäämme avoimin mielin ketään parjaamatta puoluekokoustapahtumaan valitsemaan pääkellokasta tälle hyvälle, parhaalle puolueelle. Älkäämme riidelkö matkalla ”valoon ja vapauteen”.
Erkki J. Saari