Lukijalta: Lapsilisä ei saa olla valtiontalouden säästöautomaatti
Suomen valtiontalous on saatava kuntoon. Siitä ei ole epäselvyyttä. Velkaantuminen on pysäytettävä, julkisia menoja on arvioitava kriittisesti ja talouskasvulle on luotava edellytyksiä. Yrittäjänä tiedän, ettei rahaa voi loputtomasti käyttää enemmän kuin sitä tulee sisään.
Mutta vaikka talous vaatii kovia päätöksiä, kaikkea ei pidä mitata vain Excel-taulukon loppusummalla.
Valtiovarainministeriön julkisen talouden sopeutusvaihtoehdoissa on nostettu esiin myös lapsilisien lakkauttaminen. Ajatus on pysäyttävä. Miljardiluokan säästö kuulostaa budjettipaperilla houkuttelevalta, mutta mitä sen taakse kätkeytyy?
Lapsiperheiden arkea, ruokalaskuja, talvivaatteita, harrastusmaksuja ja vanhempien huolta siitä, miten rahat riittävät kuukauden loppuun.
Lapsilisä ei ole luksusta. Se on yhteiskunnan tapa jakaa lasten kasvattamisen kustannuksia ja osoittaa, että jokainen lapsi on tärkeä.
Suomessa kannetaan huolta syntyvyyden laskusta, työvoiman riittävyydestä ja tulevien sukupolvien kyvystä rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Samalla keskustelemme siitä, pitäisikö lapsiperheiltä poistaa yksi toimeentulon tukipilari. Eikö tässä ole melkoinen ristiriita?
Emme voi samanaikaisesti julistaa lapsia Suomen tulevaisuudeksi ja kohdella heidän perheidensä toimeentuloa ensisijaisena säästökohteena.
Lapsilisä ei yksin poista lapsiperheköyhyyttä eikä ratkaise syntyvyyden ongelmia. Se ei myöskään tarkoita, että kaikkia julkisia menoja pitäisi suojella arvioinnilta. Mutta juuri siksi tarvitaan harkintaa: bruttosäästö ei vielä kerro, mitä yhteiskunta lopulta säästää, mitä kustannuksia syntyy muualla ja kenelle päätöksen seuraukset osuvat.
Säästöjä on etsittävä myös hallinnon päällekkäisyyksistä, tehottomista toimintatavoista ja julkisten varojen huonosta käytöstä. Samalla on vahvistettava työllisyyttä, yrittäjyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua.
Kestävä talous rakentuu siitä, että Suomi pystyy tulevaisuudessakin tekemään työtä, luomaan uutta ja huolehtimaan ihmisistään.
Keskusta ei hyväksy lapsilisien leikkaamista, enkä hyväksy minäkään.
Lapsiperhemyönteisyys ei saa jäädä juhlapuheisiin. Se näkyy siinä, millaisia päätöksiä teemme silloin, kun rahasta on pulaa. Juuri silloin punnitaan, mitä todella pidämme tärkeänä.
Haluan Suomen, jossa julkista taloutta hoidetaan vastuullisesti ja yrittämiseen kannustetaan. Haluan myös Suomen, jossa lapsen syntymä ei näyttäydy valtiolle vain uutena menoeränä ja jossa perheillä on syytä luottaa tulevaisuuteen.
Nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa. Ilman hyvinvoivia lapsia, perheitä ja tulevaisuuteen uskovia ihmisiä ei ole kestävää talouskasvua eikä vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Valtiontalous on laitettava kuntoon, mutta lasten kustannuksella sitä ei pidä tehdä.
Ari Puroaho
yrittäjä, keskustan eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla
Suomen Keskustayrittäjien hallituksen jäsen
Keskustan Vantaan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/