Kuolemaan johtanut väkivalta väheni viime vuonna
Suomessa tehtiin viime vuonna 87 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta, kerrotaan Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) rikollisuustilannekatsauksessa. Henkirikosten määrä on Krimon mukaan hyvin lähellä viimeisten kymmenen vuoden keskiarvoa.
Määrä laski edellisen vuoden poikkeuksellisen korkeasta lukumäärästä 13 prosenttia. Vuonna 2024 tietoon tulleiden henkirikosten suuri määrä selittyy Krimon mukaan osittain samana vuonna kirjatuilla epäselvillä kuolemantapauksilla.
Väkilukuun suhteutettuna eniten henkirikoksia tehdään Etelä-Savossa, Kainuussa ja Lapissa.
Suurin osa henkirikoksista tapahtuu yksityisasunnoissa. Yleisin tekotapa on teräase, jolla tehdään 37 prosenttia Suomen henkirikoksista. Ampuma-aseella tehtiin 17 prosenttia henkirikoksista.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana 69 prosenttia henkirikoksesta epäillyistä oli teon aikaan päihtynyt. Valtaosa tekijöistä oli työvoiman ulkopuolella, työttömiä tai eläkeläisiä. Lähes joka toinen epäilty oli kokonaan vailla perusasteen jälkeistä koulutusta.
– Henkirikollisuus on Suomessa korostuneesti heikosti koulutettujen, työelämän ulkopuolella olevien, päihdeongelmista kärsivien työikäisten miesten keskinäistä rikollisuutta, katsauksessa sanotaan.
Henkirikoksista epäillyillä on tyypillisesti aiempaa rikoshistoriaa.
Henkirikokset kohdistuvat Suomessa tyypillisesti tuttaviin tai perheenjäseniin. Täysin tuntemattomiin kohdistuvat henkirikokset ovat Krimon mukaan melko harvinaisia.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana 88 prosenttia henkirikoksista epäillyistä on ollut miehiä. Uhreista miehiä oli 68 prosenttia.
Suomalaisen henkirikollisuuden yleiskuva on Krimon mukaan saanut uusia piirteitä: miesten miespuolisiin uhreihin kohdistamien henkirikosten laskun seurauksena naisiin kohdistuvien henkirikosten suhteellinen osuus on noussut.
– Tämä havaitaan myös tekojen motiiveissa, sillä parisuhteisiin liittyvien tekojen suhteellinen osuus kaikista henkirikoksista on kasvanut, katsauksessa sanotaan.