Keskusta kritisoi hallituksen EU-rahoituslinjaa epäselväksi
Keskustan edustajat eduskunnan suuressa valiokunnassa ovat jättäneet eriävän mielipiteen hallituksen linjaan koskien Euroopan unionin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä.
Keskusta pitää hallituksen tavoitteita ristiriitaisina ja vaatii pääministeri Petteri Orpon hallitukselta välittömiä selvennyksiä.
Keskustalaisten mukaan hallituksen pyrkimys pitää rahoituskehyksen kokonaistaso mahdollisimman alhaisena on mahdoton yhtälö tilanteessa, jossa samanaikaisesti halutaan vahvistaa puolustusta ja kilpailukykyä sekä turvata suomalaiselle maataloudelle ja sisäasioille merkittävät saannot.
Sekaannusta lisää keskustaedustajien mukaan entisestään julkisuudessa ollut Financial Timesin uutinen, jonka mukaan Suomi olisi mukana kuuden maan kirjeessä vaatimassa rahoituksen siirtämistä maataloudesta ja aluekehityksestä puolustukseen sekä innovaatioihin. Keskusta kummastelee tilannetta, sillä pääministeri Orpo on julkisuudessa kiistänyt uutisen tiedot.
– Kuuden maan kirje aiheuttaa lisää hämmennystä Suomen linjasta. Onko pääministeri tietoinen, millaisen kirjeen hän on allekirjoittanut? Hallituksen on selvennettävä EU-rahoituskehyslinjansa välittömästi eduskunnan suurelle valiokunnalle, keskustan edustajat vaativat.
Keskustaedustajat painottavat tiedotteessaan, ettei Suomen tule hyväksyä ratkaisua, jossa maatalous, maaseutu ja aluekehitys joutuvat Euroopan kasvavien turvallisuus- ja kilpailukykyvaatimuste maksajiksi.
Keskustan mukaan rahoituskehyksen kokonaistasoa voitaisiin kasvattaa maltillisesti, jotta EU pystyy vastaamaan uusiin turvallisuushaasteisiin heikentämättä maatalouden toimintakykyä ja maaseudun elinvoimaa.
Komission ehdotuksessa maatalouden ja maaseudun rahoitus on vähentymässä merkittävästi – maataloudelle korvamerkitty rahoitus laskisi EU-tasolla noin 20 prosenttia. Keskustasta muistutetaan, että suomalaisen alkutuotannon kannattavuus on jo ennestään EU:n heikoin, ja leikkaukset heijastuisivat suoraan koko elintarvikeketjuun.
Lisäksi keskusta arvostelee hallituksen pyrkimystä vähentää alue- ja rakennerahoituksen merkitystä. Rahoituksen pieneneminen iskisi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen.
– Suomen pysyvät olosuhteet, kuten pohjoinen sijainti, harva asutus ja pitkät etäisyydet, edellyttävät EU:n alue- ja rakennepolitiikalta jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja rahoitusvakautta. Suomen on neuvotteluissa ajettava rahoitusmallia, joka vastaa itäisen Suomen turvallisuushuoliin ja elinvoimaan kohdistuviin haasteisiin, keskustaedustajat linjaavat.