Budjettiriihessä pöydälle noussevat sikarutto ja sote-järjestöt
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona viimeiseen budjettiriiheensä pohtimaan, miten valtio käyttää ensi vuonna rahaa. Neuvottelujen pohjana on valtiovarainministeriön ehdotus valtion ensi vuoden budjetiksi, joka jää lähes 13 miljardia euroa pakkasen puolelle.
Budjetti pohjaa pitkälti hallituksen jo aiemmin tekemiin päätöksiin, joita pannaan toimeen ensi vuonna. Piristyneistä kasvuennusteista huolimatta rahaa ei ole liialti jaossa, koska julkinen talous kyntää muun muassa heikon suhdanteen sekä kasvaneiden puolustus- ja korkomenojen myötä.
Suuria lisäleikkauksia ei ole luvassa. Niistä poliittisen kompromissin löytäminen olisi erityisen vaikeaa, kun eduskuntavaalit käydään jo ensi keväänä. Menoja budjetissa on yli 92 miljardin euron edestä, mutta suurin keskustelu käytäneen rahallisesti verrattain pienistä yksityiskohdista.
STT:n tietojen mukaan kesällä jälleen esiin pulpahtaneen keskustelun sote-järjestöjen tuista odotetaan nousevan myös riihen asialistalle. Lisäksi hallitus pohtii keinoja afrikkalaisen sikaruton torjuntaan.
Samalla hallitus joutunee jälleen kerran käymään läpi pelisääntöjä viimeaikaisten rasismikohujen jäljiltä.
STT:n tietojen mukaan hallitus on mahdollisesti pakittamassa aiemmin kaavailemastaan vuosittaisesta 30 miljoonan euron datakeskustuesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on suhtautunut tukeen varautuneesti, ja nyt tuen poisvetämistä ollaan STT:n tietojen mukaan valmiita harkitsemaan myös muissa hallituspuolueissa.
Purra on nostanut esiin myös toiveen, että budjettiriihessä keskusteltaisiin seuraavista askeleista alkoholin etämyynnin verotuksen korjaamiseksi. Purran mukaan tämä hallitus ei kuitenkaan ehdi enää tehdä esitystä asiasta.
Oppositiopuolue SDP esitti viime viikolla rekisteröitymisvelvollisuutta alkoholin etämyyjille. SDP:n mukaan tällä saataisiin valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa verotuloja.
Keskusteluissa on myös työttömyysturvan suojaosa, jonka palauttamista ovat hallituspuolueista kannattaneet RKP ja kristillisdemokraatit. Työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta poistui vuonna 2024 suojaosa, joka aiemmin mahdollisti 300 euron ansiotulot kuukaudessa ilman, että etuus pieneni.
Muun muassa RKP:n puheenjohtajan, opetusministeri Anders Adlercreutzin mukaan uudistuksen lopputulos ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin. Hän on sanonut, että osa-aikatyön vastaanottamisen tulee aina olla taloudellisesti kannattavaa.
STT:n tietojen mukaan kokoomuksen leirissä nähdään, että poiston vaikutuksia tulee vielä selvittää tarkemmin ja asia kannattaisi jättää seuraavan hallituksen harkittavaksi.
Hallitus ei ole kautensa aikana saavuttanut yhtäkään keskeisistä talouspolitiikan tavoitteistaan. Kautensa aluksi Orpo ilmoitti, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen vakautetaan vaalikauden loppuun mennessä. Samalla vuotuinen alijäämä oli määrä saada alle yhden prosentin.
Nyt valtiovarainministeriö on ennustanut julkisen talouden alijäämän olevan 4,6 prosenttia vuonna 2027. Myöskään 100 000:ta uutta työpaikkaa ei ole syntynyt vaan työllisiä on nyt noin 100 000 vähemmän kuin Orpon hallituksen aloittaessa.
STT:n tietojen mukaan hallituksen kaavailemista isoista uudistuksista tekemättä jäänee kiinteistöverouudistus. Kuntien valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus kariutui jo viime vuoden lopussa.