Keskusta vai kokoomus? – Kysyimme SDP:n kansanedustajilta

SDP

Ajatus mahdollisesta punamullasta herätti keskiviikkona positiivista kaikua, kun Suomenmaa kysyi  SDP:n kansanedustajilta ajatuksia siitä, minkä puolueen kanssa he voisivat ajatella hallitusyhteistyötä ensi vaalikaudella.

SDP:n eduskuntaryhmä on koolla kolmipäiväisessä kesäkokouksessaan Oulussa.

– En epäile, etteikö yhteistä säveltä voisi löytyä, helsinkiläinen kansanedustaja Eveliina Heinäluoma summasi Suomenmaalle yleisötapahtumassa Rotuaarilla.

– Olen aina ollut punamultaihminen ja toivon sille jatkoa, linjasi puolestaan vaasalaisedustaja Kim Berg.

– Varmasti ainakin päästäisiin keskusteluihin, muotoili espoolainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Helena Marttila.

Demarit ovat keikkuneet pitkään selvässä gallupjohdossa. Siksi puoluetta pidetään myös ennakkosuosikkina seuraavaksi hallituksenmuodostajaksi.

Ja sen vuoksi on kiinnostavaa kuulla, tekisivätkö puolueen kansanedustajat mieluummin yhteistyötä keskustan vai kokoomuksen kanssa.

Sen demarit ovat tehneet selväksi, ettei puolue suostu hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Muiden puolueiden kanssa he eivät puolestaan pysty muodostamaan eduskunnassa enemmistöä ilman kokoomusta tai keskustaa.

Kaikki haastatellut tietenkin korostivat, että vaalit ratkaisevat. Eikä keskustasta tai kokoomuksesta kumpaakaan suljettu suoraan pois mahdollisesta yhteistyöstä.

Mutta ajatus punamullasta herätti ainakin hieman positiivisempia arvioita.

Heinäluoman mukaan keskustalla ja SDP:llä on paljon yhteisiä näkökulmia, joiden pohjalta olisi hyvä ponnistaa yhteiseen hallitustyöskentelyyn.

Tärkeimpänä hän nosti esiin suhtautumisen julkiseen terveydenhuoltoon.

– Meillä on yhteinen perususko siitä, että julkisen terveydenhuollon pitää taata tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille päästä hoitoon, Heinäluoma kiteytti.

Myös Berg nosti esiin yhteisen arvopohjan suhtautumisessa sote-palveluihin. Hän koki, että SDP:llä on enemmän yhteistä keskustan kuin kokoomuksen kanssa.

– Etenkin suhtautumisessa siihen, että palveluiden tulisi olla mahdollisimman hyvin saatavilla eikä niitä lähdettäisi liikaa keskittämään ja yksityistämään.

– Valitettavasti keskustasta vain on kuultu paljon sellaisia kannanottoja, ettei se vanha pohja kiinnosta, Berg lisäsi viitaten viime vaalikauden Marinin hallituskauteen.

Marttila kertoi omaavansa ”rakkaat sukujuuret” keskustaan. Entinen maalaisliittolainen ministeri Nestori Kaasalainen on Marttilan isoisä äidin puolelta.

– Ajattelen, että keskusta on perinteinen valtiohoitajapuolue. Se on ainakin hyvä pohja yhteisen sävelen löytämiseen.

Suhde kokoomukseen sai demariedustajat mietteliäämmiksi. He kokivat kokoomuksen lipuneen tällä vaalikaudella voimakkaasti oikealle.

Heinäluoman mielestä kokoomuksen retoriikassa on tapahtunut iso muutos. Puolue tuntuu kilpailevan perussuomalaisten kanssa siitä, kumpi puhuu kovempaa.

– Monien kokoomuslaisten puheet ovat nykyisin kylmän oikeistolaisia. Siitä on vaikea erottaa enää hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisen ajatusta.

Bergin mukaan kokoomuksen ja perussuomalaisten lähentyminen vierastuttaa demareita. SDP:n ja kokoomuksen arvopohjat tuntuvat etääntyvän entistä kauemmaksi toisistaan.

Berg kuitenkin huomautti, että kokoomuksessa on monta erilaista siipeä. Sillä on paljon merkitystä, mille linjalle puolue antaa painoarvonsa.

– Loppujen lopuksi se ratkaisee (hallitusyhteistyön), millaisia tavoitteita saadaan paperille. Kyllä niitä kokoomuksenkin kanssa varmasti löytyisi.

Marttila oli samoilla linjoilla. Hän kuitenkin arveli, että kokoomuksen kanssa yhteistä linjaa jouduttaisiin etsimään tosissaan ”muutamissa isoissa kysymyksissä”.

– Sekin on muistettava, että kansalaisten näkemys tästä nykyhallituksen meiningistä on aika murskaava, suunnanmuutosta halutaan. Se pitää katsoa tarkkaan, keiden kanssa riittävän iso suunnanmuutos saataisiin aikaiseksi.

Jos demarit mielisivät keskustan kanssa samaan hallitukseen, yhdeksi kynnyskysymykseksi nousisi keskustan suunnalta ainakin aluepolitiikka ja maatalous.

Kaikki haastatellut vakuuttivat, että niissäkin yhteinen sävel olisi löydettävissä.

He kaikki korostivat, että SDP pitää maataloustukia tärkeinä, mutta niiden kohdentamista pitäisi miettiä uudelleen tuottavuuden ja ympäristöasioiden näkökulmasta.

He myös painottivat, että alueiden elinvoima ja keskittämisen vastustaminen on SDP:llekin tärkeää.

Heinäluoma suorastaan iloitsi, että häneltä helsinkiläisenä kansanedustajana siitäkin aiheesta kysytään.

– Olen puhunut paljon esimerkiksi Itä-Suomen tukemisen ja elinvoiman tärkeydestä. Näen sen kansallisesti hyvin tärkeänä kysymyksenä.

Heinäluoman mukaan Suomen pitää tehdä asiassa vaikuttamistyötä paremmin myös EU-tasolla. Hän sanoo hämmästelleensä, ettei Itä-Suomen tilanteesta puhuta läheskään yhtä huolestuneeseen sävyyn kuin Ranskan ja Saksan alueiden tilanteesta puhuttiin silloin, kun Britannia lähti EU:sta.

Brexit vaikeutti kaupankäyntiä. Sen myötä keskieurooppalaisille alueille ja yrityksille räätälöitiin oma tuki. Ukrainan sota pysäytti kaupankäynnin rajan yli kokonaan Itä-Suomessa, mutta tuesta ei puhuta juuri lainkaan.

– Olen sitä mieltä, että alueita täytyy puolustaa, jotta niissä olisi toivoa, tulevaisuutta ja elinvoimaa myös jatkossa. Mitään alueita ei saa jättää yksin, Heinäluoma sanoi.