Lukijalta: Datakeskusbuumi muuttaa Suomea – kuntien pitää uskaltaa neuvotella
Suomeen suunnitellaan nyt datakeskuksia ennennäkemättömällä vauhdilla. Kyse ei ole muutamasta yksittäisestä hallista, vaan kymmenistä hankkeista ja koko sähköjärjestelmäämme muuttavasta investointiaallosta.
Fingridin viesti on pysäyttävä. Jos jo liittymissopimuksen tehneet suuret sähkönkulutushankkeet toteutuvat täysimääräisesti, Suomen sähkönkulutus voi kasvaa lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta. Pelkästään liittymissopimuksen tehneiden datakeskusten suunniteltu kokonaisteho ylittää jo 3 000 megawattia.
Tämä on Suomelle valtava mahdollisuus. Mutta ilmaiseksi se ei tule.
Datakeskukset tarvitsevat sähköä ympäri vuorokauden. Sähkö pitää tuottaa, siirtää ja järjestelmä pitää tasapainossa myös silloin, kun ei tuule eikä paista.
Se tarkoittaa uutta sähköntuotantoa, säätövoimaa, sähkövarastoja, sähköasemia ja voimajohtoja. Fingridillä on jo yli sata kantaverkon rakennushanketta käynnissä eri puolilla Suomea.
Samalla datakeskuksilla itsellään on paikallisia vaikutuksia. Ne vievät maa-alaa, tarvitsevat mittavan sähköinfrastruktuurin ja voivat aiheuttaa esimerkiksi melua. Voimajohdot puolestaan kulkevat metsien, kylien ja maanomistajien maiden kautta.
Siksi kysymys ei saa olla vain siitä, kuinka monta datakeskusta Suomeen saadaan.
Paljon tärkeämpi kysymys kuuluu:
Mitä Suomi ja hankkeiden sijaintikunnat niistä saavat – ja kuka maksaa muutoksen hinnan?
Tässä kunnilla on suuri vastuu.
Datakeskusta, tuulivoimalaa, sähkölinjaa, energiavarastoa tai muuta suurta energiahanketta ei pitäisi hyväksyä suoraan eikä torjua suoraan. Ensin pitää selvittää vaikutukset. Sen jälkeen pitää neuvotella.
Neuvottelupöydässä pitää puhua yhtä aikaa hyödyistä ja haitoista: työpaikoista, verotuloista, paikallisista hankinnoista, infrastruktuurista, luonnosta, maanomistajien asemasta ja haittojen korvaamisesta.
Neuvotteleminen ei tarkoita hankkeen hyväksymistä. Se tarkoittaa kuntalaisten edun puolustamista.
Tästä löytyy kiinnostava esimerkki Kemijärveltä.
Kemijärvelle suunnitellut pumppuvoimalat ovat herättäneet voimakasta vastustusta. Silti Taloustutkimuksen kyselyssä 84 prosenttia kaupunkilaisista haluaa kaupungin neuvottelevan Ailangantunturin hankkeen kanssa. Verotuloja jopa 3,5 miljoonaa vuodessa.
Tulos kertoo suomalaisesta maalaisjärjestä.
Hanketta voi vastustaa ja silti kuntalaiset haluavat selvittää rakentamisenkin ehdot, tulevat hyödyt. Voi olla huolissaan luonnosta ja samalla kysyä, mitä taloudellista hyötyä paikkakunnalle jäisi. Voi vaatia tiukkoja ehtoja, että voi antaa rakentamiselle hyväksyntä.
Tätä ajattelua tarvitaan nyt koko Suomessa.
Kun kansainväliset miljardiluokan yritykset etsivät paikkoja datakeskuksilleen ja energiainvestoinneilleen, kuntien ei pidä mennä neuvotteluihin lakki kourassa. Suomalaisella maalla, puhtaalla sähköllä, vakaalla yhteiskunnalla ja toimivalla sähköverkolla on arvo.
Se pitää myös osata hinnoitella.
Jos kunta kantaa investoinnin ympäristö-, maankäyttö- ja infrastruktuurivaikutukset, kuntalaisilla on oikeus kysyä, mitä pysyvää hyötyä heidän kotiseudulleen jää.
Suomi tarvitsee investointeja ja kasvua. Me tarvitsemme uusia työpaikkoja ja verotuloja. Datakeskukset voivat olla osa tätä kasvua, ja niiden tarvitsema sähkö voi käynnistää kokonaan uusia energiainvestointeja.
Mutta vastuullinen päätöksenteko ei ole automaattinen kyllä eikä automaattinen ei.
Ensin selvitetään. Sitten neuvotellaan. Asetetaan ehdot. Ja vasta sen jälkeen päätetään, mihin vaaka asettuu.
Kemijärveläiset näyttävät tässä hyvää esimerkkiä.
Kun Suomeen rakennetaan uutta sähköistä teollisuutta, meidän pitää huolehtia siitä, että Suomeen ja investointien sijaintikunnille jää muutakin kuin sähkölasku, voimajohdot ja muuttunut maisema.
Kasvua tarvitaan – mutta hyvistä ehdoista pitää osata neuvotella.
Matti Torvinen
varatuomari, yrittäjä
Keskustan esivaaliehdokas Lappi
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/