Maalausyrittäjä: Alan ahdinko vain syveni, kun hallitus heikensi kotitalousvähennystä – Palautus ei auta

Kotimaa

– Jaksaa sataa, oululainen maalausyrittäjä Juha Niinimaa huokaisee auton ratissa ajaessaan kohti varastohalliaan.

Tuulilasin pyyhkijät viuhuvat vinhaan tahtiin. Vettä tulee koko ajan lisää ja lisää.

Maalausyrittäjälle se ei ole mikään mieluinen asia. Sadesäällä ulkomaalauksia ei voi tehdä.

Ja tänä kesänä sadetta on piisannut. Säät ovat olleet epävakaiset juuri silloin, kun sesonki on ollut kuumimmillaan.

– Enemmänkin olisi keretty maalauksia tekemään, Niinimaa hymähtää.

– Kyllä se hiljaista on ollut. Olemme tehneet maalauksia ehkä noin puolet vähemmän kuin yleensä kesäisin.

Sade ei kuitenkaan ole pääsyy maalausalan ahdingolle. Niinimaan mukaan surkeat kelit ovat vain yksi tympeä lisä jo valmiiksi kurjaan tilanteeseen.

Koko rakennusala on ollut jumissa viimeiset 3–4 vuotta. Tilauksia ei tule, rakennuksia ei aloiteta.

Niinimaan yritys keskittyy pääasiassa korjaus- ja saneerausmaalauksiin. Rivitaloja, päiväkoteja ja kouluja on huoltomaalattava säännöllisin väliajoin, olivat suhdanteet millaiset tahansa.

Mutta yleinen taloustilanne vaikuttaa silti niihinkin. Projektit siirtyvät tai pienentyvät. Moni odottaa, mitä tuleman pitää.

Myös kilpailu kiristyy. Kun uudisrakentaminen on jumissa, keksivät sen puolen yritykset uutta tekemistä. Vähentyneistä korjaus- ja huoltomaalauskohteista kilpaileekin yhtäkkiä useampi tekijä.

Niinimaan mukaan se on luultavasti olennaisin selitys sille, miksi vuosia kestänyt matalasuhdanne teki juuri tästä kesästä niin hiljaisen. Pienelle potille oli useampi ottaja.

– Ja yleensä se on sitten hinta, millä niistä kohteista kilpaillaan. Me olemme 60 vuotta vanha yritys, joten meillä ei ole intoa lähteä siihen kisaan mukaan, vaan meillä on tietty hinta- ja laatutaso, jossa pysytään, hän summaa.

Hiljentyneillä markkinoilla on ollut vaikutuksensa Niinimaan yrityksen työntekijöihin.

Kuudesta työntekijästä yksi on parhaillaan lomautettuna. Kesätyöntekijöitä yritys ei voinut ottaa lainkaan. Yleensä niitä on otettu 6–8 per kesä.

– Se kuvastaa tilannetta paljon, että nyt olemme pärjänneet kesän omalla porukalla, vaikka yleensä juuri kesäksi pitää vähintään kaksinkertaistaa tekijöiden määrä.

– Mutta mitä olen käsittänyt, niin meillä menee kuitenkin keskimääräistä paremmin. Muillakin on vaikeaa, joillakin todella vaikeaa, Niinimaa pohtii.

Ensi talvesta tulee hänen mukaansa monelle maalausyrittäjälle hankala.

Kesän tulos on yleensä kannatellut yrityksiä talven hiljaisempien kuukausien yli. Kun nyt ei ole niin, moni saattaa Niinimaan mukaan joutua laittamaan pensselit pussiin ennen uutta kevättä.

Maalausalan yritysten valtakunnallisessa tilanteessa on paljon alueellista vaihtelua, sanoo TES-puheenjohtaja Ari Haanpää valtakunnallisesta työnantajajärjestöstä Suomen Pintaurakoitsijat ry:stä.

Oulun seudulla ja Kainuussa on edelleen vaikeaa. Itä-Suomi on ihan oma lukunsa. Siellä itärajan sulkeutumisen seuraukset ovat yrityksille raskaita.

Mutta pääkaupunkiseudulla ja muissa ruuhka-Suomen kasvukeskuksissa tämän kesän ennakkotiedot viittaavat tilanteen piristymiseen.

Kevään tarjouspyyntöjen määrä oli Haanpään mukaan selvästi suurempi kuin edellisinä vuosina.

– Me ei tiedetä, mitkä näistä kevään tarjouspyynnöistä ovat realisoituneet, mutta jonkinlaista suuntaa niistä saa. Myöhemmin syksyllä saamme tilastot toteutuneista tilauksista, Haanpää kertoo.

Lappi on hänen mukaansa piristävä poikkeus. Siellä maalausurakat käyvät kaupaksi kuin häkä. Osaavasta työvoimasta on jopa pulaa.

– Osa yrityksistä on siellä joutunut jopa myymään eioota, kun tilauksia on paljon ja tekijöitä vähän.

Mutta todella vaikeita vuosia on takana, Haanpää myöntää.

Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritysten määrä on pudonnut matalasuhdannetta edeltävän ajan lukemista yli kolmellakymmenellä.

Ennen kriisiä jäsenyrityksiä oli noin 230.

– Se tarkoittaa, että selvästi yli 10 prosenttia yrityksistä on poistunut. Osa eläköitymisen vuoksi, mutta paljon siksi, ettei toiminta enää kannata.

Haanpään mukaan uudisrakentaminen on ollut välillä lähes täydellisessä pysähdystilassa. Kohteet, joita on aloitettu, ovat olleet ”järkyttävän pieniä”.

– Remonttimaalaukset ovat huomattavasti paikanneet tilannetta, mutta kun kaikki ovat halunneet sinne remonttipuolelle, on kilpailu kiristynyt ja hinnat tulleet alaspäin.

Ja sitten tulivat tämän kesän sateet. Eivät ne mitään kaataneet, mutta hankaloittivat kyllä. Monet yritykset joutuvat siirtämään urakoitaan ensi kesään. Myös rahat niistä realisoituvat yrityksille vasta sitten, kun kohteet ovat valmiita.

– Epävarmuustekijöitä on paljon, vaikka suunta näyttäisikin olevan parempaan päin, Haanpää summaa.

Yhtenä rikkana rokassa ovat kotitalousvähennyksen heikennykset.

Orpon hallitus heikensi kotitalousvähennystä vuoden 2025 alussa korottamalla omavastuuosuutta sekä laskemalla vähennysosuutta ja vähennyksen maksimimäärää.

– Se olisi pitänyt jättää tekemättä, Haanpää sanoo.

Hänen mukaansa kotitalousvähennyksen heikennys ei radikaalisti heikentänyt maalausalan yritysten tilauksia, mutta hankaloitti merkittävästi jo valmiiksi huonossa jamassa olevaa alan tilannetta.

Hän huomauttaa, että muutaman prosentin vaikutuksetkin ovat monesti yksittäisille yrityksille isoja juttuja.

Samaa mieltä on maalausyrittäjä Juha Niinimaa. Monet kuluttajat jättivät hänen mukaansa maalaukset ja kotien saneeraukset kotitalousvähennyksen heikennysten vuoksi tekemättä. Moni myös siirsi projektejaan.

Eniten Niinimaan yritykseen vaikutti se, että ihmiset pienensivät tilaamiaan urakoita. Enää ei välttämättä maalattukaan taloa ja autotallia, vaan pelkästään jompikumpi.

– Ihmiset laskeskelevat tarkemmin, miten prosentit menevät ja minkä verran rahaa on.

Kevään kehysriihessä hallitus palautti osan kotitalousvähennyksestä elvyyttääkseen vaikeuksissa olevaa rakennusalaa.

Niinimaan mukaan se ei kuitenkaan auta.

– Positiiviset asiat eivät näy niin nopeasti kuin negatiiviset. Kun kotitalousvähennystä kerran heikennettiin, pitäisi sitä nyt parantaa jotenkin tosi selvästi, että ihmiset innostuisivat sitä taas käyttämään.

Valoa on kuitenkin näkyvissä, Niinimaa uskoo. Ehkä sitten, kun talvi taittuu, hän lisää.

Hänen mukaansa yrityksellä on tiedossa muutamia merkittäviä uudis- ja julkisrakentamisen kohteita. Korjauspuolellekin on kertynyt sen verran tekemätöntä työtä, että jossain vaiheessa niitä on vain pakko laittaa toteutukseen.

Niinimaa on nähnyt myös 1990-luvun alun laman. Hänen mukaansa nykyinen matalasuhdanne ei ole lähelläkään sitä.

– Joten kyllä tämä tästä. Se ei haittaa, jos talvella voi vähän viettää pitämättömiä lomia. Keväällä tilanteen pitäisi piristyä.