Varapuheenjohtaja Markku Siponen linjaa keskustan vaalitavoitteen –"Tarvitsemme rohkeutta tehdä valintoja"

Keskusta

Mediaa on jonoksi asti.

Kesäkuussa keskustan varapuheenjohtajaksi hurratun Markku Siposen kommentit ovat haluttua tavaraa Kuopiossa pidetyn eduskuntaryhmän kesäkokouksen päätteeksi.

Edessä on epäilemättä hapottava syksy ja talvi, mutta kovana kestävyysurheilijana tunnettu Siponen vakuuttaa olevansa valmis haasteeseen.

– Tästä eteenpäin painetaan vuosi aika lailla putkeen, hän sanoo Suomenmaalle.

Keskustalaisittain sopii toivoa, että politiikan vuodesta tulee varsin pitkä. Se tarkoittaisi osallistumista hallitusneuvotteluihin. Se taas edellyttäisi menestystä huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Gallupien perusteella keskustalla on matkaa kärkikahinoihin. Keskiviikkona julkaistussa Helsingin Sanomien mittauksessa keskustan kannatus oli 13,7 prosenttia. Ylen kannatuskyselyssä keskustan lukema oli 12,7 prosenttia.

Siponen piiskaa puoluettaan rytminmuutokseen, kun vaalikauden viimeinen syksy on pääsemässä vauhtiin.

– Olemme ehkä vähän liikaa luottaneet siihen, että kun hallitus tekee meidän mielestämme huonoa politiikkaan, niin se ikään kuin sataa automaattisesti meidän laariimme. Mutta se ei riitä – rinnalle tarvitaan vahva oma vaihtoehto.

Siponen muistuttaa, että maata voidaan uudistaa keskustan haluamalla tavalla vain hallituksesta käsin.

Varapuheenjohtaja paaluttaa, että puolueen on kirittävä gallupjohtaja SDP:n ykköshaastajaksi. Hän uskoo, että kärki tulee muutenkin tiivistymään sijoilla 2–5.

– Meidän pitää tavoitella nousua ainakin kakkossijalle, Siponen linjaa.

Keskusta on käyttänyt oppositiovuosinaan aikaa ja vaivaa ohjelmatyöhön sekä linjajaperien laatimiseen. Silti puolueen linja näyttää jääneen liian epäselväksi.

Siposen mielestä puolueen viestiä on nyt kirkastettava ja ennen kaikkea tiivistettävä. Lisäksi pitää sisäistää se, ettei kaikkia tarvitse miellyttää.

– Minusta me tarvitsemme rohkeutta tehdä valintoja ja puolustaa niitä. Tämä on keskustassa haaste.

Lyhyen varapuheenjohtajuutensa aikana Siponen on ottanut ahkerasti kantaa laajaan kirjoon politiikan kysymyksiä. Hänet on yllättänyt se, että monesti ensimmäiset älähdykset kuuluvat juuri omasta porukasta.

– Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu – kyllä se pätee myös meidän puolueeseen. 

Siponen peräänkuuluttaa keskustalaisilta kylmäpäisyyttä nostaa esiin teemoja, joilla puolue haastaa kaikki muut. Hän lyö pöytään esimerkin.

– Ainakin keskittämisen vastustaminen. Tähän liittyy mahdollisuus etätöihin. Voi sanoa, että olemme ainoa puolue, joka puolustaa etätöitä. Olemme ainoa puolue, joka vastustaa keskittämiskehitystä. 

Pohjois-Savon Kiuruvedeltä kotoisin oleva Siponen on taustaltaan liikunnanopettaja ja maatalousyrittäjä.

Onkin luontevaa, että puoluejohdossa Siposen tontille kuuluvat maa- ja metsätalous. Niissä keskustan pitää olla ”paras”. Se ei kuitenkaan vielä riitä.

– Maaseudun asiat pitää hoitaa, mutta ne eivät nosta meitä suureksi tai keskisuureksi yleispuolueeksi. Siihen tarvitaan muitakin teemoja.

Siponen näkee, että potentiaalisia uusia keskustan äänestäjiä voisi löytyä esimerkiksi Orpon hallitukseen pettyneistä opetussektorin koulutetuista naisista.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Siponen onnistui puhuttelemaan laajasti keskustaväkeä, kun hän nousi puoluejohtoon Tampereella järjestetyssä puoluekokouksessa.

Varapuheenjohtajavaalissa Siponen rohmusi toiseksi suurimman äänipotin jatkokautensa varmistaneen kansanedustaja Hilkka Kempin jälkeen. Menestyksen myötä Siposeen kohdistuu suuria odotuksia.

Mikä on Siposen mukaan keskustan tehtävä?

– Keskusta on yhteistyökykyinen sillanrakentaja, jota tämä yhteiskunta tarvitsee. Puolueemme puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tunnettu tästä profiilista.

Siponen kehuu keskustan olevan vastakkainasettelua lievittävä voima. Maltillisuuden ja harkitsevaisuuden rinnalle hän haluaa kuitenkin vahvempaa sanoitusta, jotta keskustan vaihtoehtoa ei tarvitse kenenkään arvailla.

Puheenjohtaja Kaikkonen kohautti tiistaina luokitellessaan keskustan olevan ”keskustaoikeistolainen” puolue.

Linjaus kirvoitti varsinkin keskustalaisten keskuudessa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Onko Siposen keskusta keskustaoikeistolainen puolue?

– Minä uskon, että liikkuville äänestäjille on aivan sama, kutsummeko me itseämme porvarilliseksi vai keskustalaiseksi puolueeksi, vai vakaaksi keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi. Olennaista on se, mitä asioita ajamme ja millä keinoilla, hän napauttaa.

Siponen alleviivaa, että äänestäjät ovat enemmän kiinnostuneita siitä, mitä teemoja puolue edustaa.

Kaikkosen terminvalintaa Siponen pitää siinä mielessä perusteltuna, että koko puoluekenttä on nytkähtänyt oikealle.

– Politiikan yleisvirtaus kulkee oikeaan suuntaan. Ajattelen, että jos haluamme olla keskellä, meidänkin pitää tarkistaa linjaamme, jotta pysymme samassa paikassa keskellä kuin ennen.

– Puoluejohto on käyttänyt mandaattiaan. Ainakin tuli avaus, joka herätti keskustelua.

Tänä vuonna elokuun poliittisen teatterin sai pystyyn perussuomalaisten riviedustaja herjakirjoituksellaan, joka koski SDP:n varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin etnistä taustaa. Orpon hallitus jääkin historiaan toistuvista rasismikohuistaan.

Siposta mietityttää pääministeripuolueen toimettomuus perussuomalaisten viljelemän epäasiallisen retoriikan edessä.

– Kertoo myös kokoomuksesta, ettei siihen ole puututtu riittävän kovilla keinoilla. Kyllähän kokoomuksesta löytyy edustajia, joista ei sosiaalisen median kirjoittelun perusteella pysty sanomaan, ovatko he kokoomuslaisia vai perussuomalaisia.

Siposen mukaan tämä kielii kokoomuksen muuttumisesta puolueena.

– Meille suhtautuminen ihmisarvoon on sellainen, että kaikki ovat saman arvoisia. Meillä moista käyttäytymistä ei hyväksyttäisi.

– Tässä on keskeinen asia, joka erottaa kokoomusta ja keskustaa.