Rajoituksia esimerkiksi marjastukseen ja koirien ulkoilutukseen afrikkalaisen sikaruton tartuntavyöhykkeellä
Ruokavirasto ottaa käyttöön tiukempia rajoitustoimia tartuntavyöhykkeellä Kaakkois-Suomessa afrikkalaisen sikaruton leviämisen torjumiseksi. Muutokset tulevat viraston mukaan voimaan mahdollisimman pian. Nykyinen tartuntavyöhyke käsittää Virolahden ja Miehikkälän kunnat ja Lappeenrannan eteläisen osan.
ASF-virusta todettiin kuolleena löytyneistä villisian porsaista Virolahdella Kaakkois-Suomessa. Tautilöydös varmistetaan vielä EU:n afrikkalaisen sikaruton vertailulaboratoriossa Espanjassa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tauti on todettu Suomessa. Afrikkalainen sikarutto on vakava verenvuotokuumetauti, johon ei ole olemassa rokotetta tai hoitokeinoja. Tauti ei tartu ihmiseen.
Aivan kuolleiden porsaiden löytöpaikan ympärille perustetaan säteeltään noin kolmen kilometrin ydinalue. Tällä alueella kielletään metsätyöt, sienestys, marjastus ja muu vastaava liikkuminen maastossa muuten kuin teitä pitkin.
Tartuntavyöhykkeellä muun muassa koiria saa ulkoiluttaa vain kytkettynä teitä pitkin ja metsätaloustöiden tekeminen on kielletty. Maatalouskoneita voi siirtää pois vyöhykkeeltä vain pestynä ja desinfioituna. Alueelta kerättyä rehua, viljaa ja kuivikkeita ei saa antaa sioille. Myös metsästys tartuntavyöhykkeellä on kielletty.
Tavoitteena on, että villisikoja ei säikytetä siirtymään tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle.
– Nämä ovat merkittäviä rajoituksia alueella asuville ihmisille, mutta välttämättömiä tartunnan leviämisen estämiseksi, Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu sanoi viraston tiedotustilaisuudessa.
ASF-löydös vaikuttaa Ruokaviraston mukaan sianlihan ja siitä saatavien tuotteiden vientiin EU:n ulkopuolella. Vienti EU-maihin voi jatkua normaalisti rajoitusvyöhykkeen ulkopuolelta. Suurin osa Suomen sikatiloista sijaitsee Länsi-Suomessa.
Elintarviketeollisuusliiton mukaan sianlihaa vietiin Suomesta viime vuonna noin 23 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli noin 74 miljoonaa euroa. Yhteensä sianlihaa tuotettiin Suomessa viime vuonna noin 164 miljoonaa kiloa.
Sianlihan viennistä kaksi kolmasosaa suuntautui EU:n ulkopuolelle. Suurimmat vientimaat olivat Etelä-Korea, Uusi-Seelanti, Puola ja Japani. Vientiä oli myös muun muassa Ruotsiin, Norjaan, Kiinaan, Viroon ja Liettuaan.
Sianlihaa ulkomaille vievät lihatalot Atria ja HKFoods kertovat tiedotteissaan, että niillä ei ole sopimustuottajia viranomaisten perustaman tartuntavyöhykkeen alueella.
Atrian mukaan sen vienti keskeytyy välittömästi Japaniin, Kiinaan, Singaporeen ja Taiwaniin. Yhtiön tavoitteena on käynnistää neuvottelut ja selvittää viranomaisten hyväksymät ehdot, jotta vientiä voitaisiin jatkaa mahdollisimman nopeasti.
– Tilanteen kokonaisvaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida. Taloudellisten vaikutusten laajuus riippuu muun muassa vientimarkkinoiden reagoinnista, rajoitusten kestosta sekä siitä, miten nopeasti vientiä voidaan palauttaa eri markkinoille, Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi sanoi tiedotteessa.
Myös HKFoods kertoi vientirajoitusten voimaantulosta ja sanoi ohjaavansa rajoitusten kohteena olevat tuotteet toisille kohdemarkkinoille.