Viisumihakemusten hylkääminen on aiheuttamassa katastrofin marja-alalla – "3 000 olisi tarvittu, 200 saatiin"

Marja-alan kausityöntekijöiden vähyys voi vaikeuttaa kotimaisten marjojen saantia. Tämä tulee todennäköisesti näkymään kauppojen hyllyillä, arvioivat suuret suomalaiset kaupan toimijat.

SOK:n tuoteryhmäjohtaja Riikka Vanha-aho pitää todennäköisenä, että tilanne tulee vaikuttamaan kotimaisten marjojen saatavuuteen. Keskon osto- ja myyntipäällikkö Kirsi Väistö sanoo, että jos kotimaisen marjan saatavuus jää tavanomaista heikommaksi, on mahdollista, että tarjontaa joudutaan täydentämään tuontimarjoilla.

– Pakastettujen luonnonmarjojen saatavuuden osalta tilanteen vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida, Väistö kertoo.

Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas sanoo, että ala olisi tarvinnut 3 000 kausityöntekijää satokaudelle. Nyt viisumi on myönnetty kahdellesadalle.

Alkuviikosta uutisoitiin, että valtaosa Suomen luonnonmarjanpoimintaan tarkoitetuista kausityöviisumihakemuksista on hylätty tänä vuonna. Ulkoministeriön mukaan hakemuksia on tähän mennessä käsitelty noin 1 600 kappaletta, joista peräti 1 400 on hylätty.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) kirjoitti Facebookissa keskiviikkona, että kausityöviisumit voidaan myöntää, kun yritykset hoitavat velvoitteensa ja noudattavat lakia.

– Alan yrityksillä on viimeinen aika katsoa peiliin ja kantaa vastuunsa, Marttinen sanoi.

Nybondas ei usko, että on mitään tapaa, jolla Suomessa saataisiin korjattua äkisti kriittiseksi muuttunutta työntekijäpulaa.

– Tilanteen ratkaisuun ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa, ja ne ovat molemmat huonoja. Ensimmäinen vaihtoehto on se, että otetaan jokamiehenoikeudella ihmisiä poimimaan. Sellaista on vain todella hankala hallinnoida.

– Toinen on se, että jos täällä on kausityöluvilla olevia ihmisiä muissa alkutuotannon töissä, tällaiset henkilöt saavat liittää uuden työnantajan työlupaan ja alkaa poimia vaikka marjoja. Työluvan päivittäminen kuitenkin maksaa työntekijälle, ja puhutaan kuitenkin pätkätyöstä, Nybondas sanoo.

Tilanne on hänen mukaansa johtanut jo siihen, että yksi marja-alalla toimiva yritys on hakeutumassa konkurssiin.

Luonnontuotealan valtakunnallisen toimialajärjestön Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen sanoo, että tilanne näyttää juuri nyt huolestuttavalta. Kiire on kova, ja satokauden näkökulmasta aletaan olla jo myöhässä.

Partanen kertoo kuulleensa, että kolme marja-alan yritystä on hakeutumassa konkurssiin tilanteen seurauksena.

– Emme tiedä, mitä tapahtuu vielä käsittelyssä olevien viisumihakemuksien kanssa. Jos niitä hyväksytään edes vähän, se auttaa jo tilannetta. Mustikkakausi on jo alkanut, satokausi on aikaisessa. Ennen kuin pääpoimijat ehtivät Suomeen, kausi alkaa olla jo ohi.

Partasen mukaan suomalaiset keräävät edelleenkin marjoja. Hän sanoo, että marjastusperinne jopa elää vahvana. Haasteet ovat enemmänkin kulutus- ja kuluketjussa.

– Sosiaalisessa mediassa tapahtuva myynti on kasvanut räjähdysmäisesti. Vastaavasti teollisuuteen ei niinkään kerätä myyntimarjaa. Ostopisteitä ei ole ollut riittävästi, ja teollisuusmarjan hinta ei voi nousta liian korkeaksi. Jos poimijalle maksettava hinta on ollut korkea, se kertautuu siinä ketjussa ja myyntihinta on lopulta liian korkea. Jo nyt mennään kipurajoilla, Partanen kuvailee.

Syntyneessä tilanteessa voidaan pitää realismina myös sitä, että marjoja aletaan hamstrata.

– Varmasti sellaiset henkilöt tekevät niin, joilla on mahdollisuus pakastaa. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, ja he ovat kaupan marjojen ja jalosteiden varassa.

On mahdollista, että tilanteen seurauksena jossain vaiheessa kotimaiset marjat loppuvat kaupoista.

– Se on aito riski, että kotimainen marja ja marjajalosteet eivät riitä seuraavalle kaudelle. Jossain vaiheessa ne joko loppuvat täysin tai tarjolla on vain ulkomaisia marjoja, sanoo Arktiset Aromien Partanen.

Maaseudun Työnantajaliiton Nybondas on tilanteeseen turhautunut.

– Alan ytimessä ovat kahdenkymmenen vuoden ajan olleet thaimaalaiset työntekijät, jotka ovat poimineet ja osanneet työnsä hyvin. Ei sillä ole väheksytty työttömiä ja nuoria, vaan kyse on pätkätyöstä. Ei kukaan elä sellaisen työn varassa, Nybondas sanoo.