Woltia kuriin paneva uusi lakiluonnos ei tyydytä työntekijä- eikä työnantajapuolta
Kuljetuspalvelu Woltille ja muille alustayhtiöille uusia velvoitteita asettava lakiluonnos siirtyi keskiviikkona lausunnoille. EU-direktiiviin perustuva alustatyölakiluonnos kääntää todistustaakan nyt alustayritykselle siitä, onko alustojen välityksellä työskentelevä työntekijä vai yrittäjä.
Työnantajajärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät jättivät asiaa koskevaan mietintöön eriävän mielipiteen. Myöskään työntekijäpuoli ei ollut ehdotukseen tyytyväinen: keskusjärjestöt STTK ja SAK jättivät niin ikään eriävän mielipiteen.
Woltin osalta on ollut pitkään kiistaa siitä, ovatko sen lähetit yrittäjiä vai työntekijöitä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on linjannut heidän olevan työntekijöitä. Wolt haki ensimmäiseen päätökseen purkua viime syyskuussa, mutta KHO hylkäsi purkuhakemuksen.
Alustatyötä koskeva EU-direktiivi velvoittaa Suomea säätämään alustatyöntekijöiden asemaa parantavan lain vuoden loppuun mennessä. Direktiivin keskeinen asia on työsuhdeolettama. Sillä tarkoitetaan, että jos digitaalinen alusta, kuten Wolt, valvoo ja johtaa työntekoa, alustatyöntekijän oletetaan automaattisesti olevan työsuhteinen työntekijä.
STTK:n ja SAK:n mukaan nyt lausunnoille annettu ehdotus ei vastaa direktiivin tarkoitusta riittävällä tavalla. STTK moittii tiedotteessaan sitä, että esimerkiksi työntekijöiden oikeussuoja on huomioitu esitysluonnoksessa puutteellisesti.
Kritiikkiä lakiluonnos saa myös työsuhdeolettaman toteutumisesta. Sitä sovelletaan keskusjärjestön mukaan nyt vain viranomaistoiminnassa, eikä se siten sido alustayritystä suoraan.
Suomen Yrittäjät taas sanoo tiedotteessaan, että lakiluonnoksessa on poikettu vähimmäissääntelyn periaatteesta. Vähimmäissääntelyllä työnantajajärjestö tarkoittaa, että lakiin säädettäisiin vain direktiivin kannalta välttämättömät velvoitteet.
Sekä EK että Suomen Yrittäjät katsovat eriävässä mielipiteessään, että alustatyötä on jatkossakin voitava tehdä myös yrittäjänä. Niiden mukaan työsuhdeolettamaa ei tulisi soveltaa liian laajasti.
Lakiluonnoksesta voi jättää lausuntoja 28. elokuuta asti.