Tulli selvitti, kuinka peiteyhtiöllä kierrettiin miljoonien edestä pakotteita: Kazakstaniin lähteneet kuorma-autot ilmestyivät Venäjän rekisteriin

Heinäkuun 19. päivänä 2023 Nuijamaan raja-asemalle saapui lappeenrantalaisyrityksen kuorma-auto. Tullin käsittelijä teki tarvittavat kirjaukset, ja kahdeksan ja puoli tonnia painava Volvo ylitti itärajan määränpäänään Kazakstanin Almaty.

Volvo ei kuitenkaan koskaan päätynyt Kazakstaniin.

Se jäi Tullin tutkinnan mukaan Venäjälle samoin kuin 134 muuta yrityksen myymää kuorma-autoa. Kuorma-autojen lisäksi yritys vei Tullin mukaan vuosina 2022–2023 Venäjälle 29 perävaunua. Ajoneuvojen arvo oli yhteensä 17,5 miljoonaa euroa.

Kuorma-autot ja perävaunut ovat sisältyneet EU:n pakoteasetukseen huhtikuusta 2022, ja niiden vienti Venäjälle on ollut kokonaan kielletty heinäkuusta 2022.

Suomalaisyrittäjä ja hänen yhtiönsä saivat syyttäjän mukaan pakotteiden kiertämisestä noin 600 000 euron hyödyn. Syyttäjä vaatii 54-vuotiaalle miehelle neljän vuoden vankeutta törkeästä säännöstelyrikoksesta. Yhtiölle vaaditaan 40 000 euron yhteisösakkoa. Etelä-Karjalan käräjäoikeuden on määrä antaa tuomionsa tänään.

Tulli selvitti epäiltyä pakotteiden kiertämistä muun muassa rekisteritietojen avulla.

Kuorma-autojen ja perävaunujen määräpääksi oli ilmoitettu Kazakstan ja vastaanottajiksi kaksi kazakstanilaista ja yksi turkkilainen yritys. Oikeusapupyyntöjen perusteella kazakstanilaisyhtiöt eivät kuitenkaan olleet tullanneet maahan mitään eikä ajoneuvoista ollut tietoja maan rekisterissä.

Kazakstanista saamiensa tietojen ja tekemiensä rekisterihakujen perusteella Tulli selvitti, että ajoneuvoja olikin tullattu Venäjälle. Lähes kaikki ajoneuvot olivat myös Venäjän rekisterissä.

Järjestelmässä ajoneuvojen vastaanottajana näkyi Venäjän Permiin rekisteröity yhtiö.

Tutkinnan perusteella suurin osa kuorma-autoihin ja perävaunuihin liittyvästä rahaliikenteestä kulki turkkilaisyhtiön kautta. Yhtiön toimitusjohtajana oli Tullin mukaan mies, joka johti myös Permiin rekisteröityä yhtiötä.

Syyttäjä katsoo, että venäläisomisteisilla peiteyhtiöillä oli tarkoitus peittää ajoneuvojen todellinen ostaja ja vastaanottaja Venäjällä.

– Venäjän naapurusmaihin perustettuja yrityksiä on esitutkinnan perusteella käytetty tulli-ilmoituksilla vastaanottajana, jotta vientivaiheessa pakotteiden valvominen olisi haastavampaa vientimaassa ja EU:n alueella, Tullin esitutkintapöytäkirjassa sanotaan.

Tullin mukaan yhtiöitä on käytetty myös rahaliikenteen mahdollistamiseksi EU-alueelle. Yhtiöistä osa oli Tullin mukaan perustettu juuri ennen epäillyn rikoksen alkua.

– On mahdollista, että perustamisen syy on ollut ainoastaan pakotteiden kiertäminen, pöytäkirjassa sanotaan.

Suomalaisyrittäjä kiisti kuulustelussa tuntevansa permiläisyhtiön toimitusjohtajaa. Hän sanoi tulleensa hyväksikäytetyksi ja ettei tietoisesti vienyt ajoneuvoja Venäjälle.

Tulli taltioi kuitenkin tutkinnassa yli tuhat miesten välistä sähköpostiviestiä.

– Viesteissä on yksityiskohtaisia tietoja siitä, minkälaista kuljetuskalustoa on tarkoitus ostaa.

Yrittäjä on Tullin mukaan lähettänyt suorituksista kuvakaappauksia permiläisyhtiön toimitusjohtajalle.

– Kuljetuskaluston ostoja ja myyntejä on seurattu Excel-taulukoiden avulla, joista on käynyt ilmi myös se, että ajoneuvot on myyty Venäjälle.

Suomalaisyhtiö on ilmoittanut toimialakseen raskaan kaluston korjaamisen, vuokraamisen, kaupan ja maahantuonnin. Vuoden 2023 tilinpäätöksessään yhtiö kertoi sen toiminnan muuttuneen voimakkaasti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia.

– Alkuperäisestä liikeideasta on luovuttu kokonaan ja edessä on toimintojen sopeuttaminen nykyiseen tilanteeseen, jossa vallitsevat lisääntyvät pakotteet kaikkeen kauppaan Venäjän suuntaan, tilinpäätöksessä kirjoitetaan.

Tilinpäätöksen mukaan yhtiöllä on ollut kaksi venäläistä tytäryhtiötä, joista toinen myytiin vuoden 2022 aikana. Jäljelle jäänyt tytäryhtiö teki tilikaudella 300 000 euron tappion, minkä lisäksi sillä oli tilinpäätöksen mukaan yli 2,1 miljoonan eurot velat emoyhtiölle.

STT ei ole saanut käräjäoikeudelta yrittäjän kirjallista vastausta, josta selviäisi, miten hän on vastannut syytteeseen.