Suomalaisten toiveena omavaraisempi EU, Ukraina-tukea useimmat eivät nostaisi nykyistä suuremmin tapetille
EU:sta vahva toimija maailmanpolitiikan kentälle. Tämä on viesti, joka välittyy Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli Evan maaliskuussa toteuttaman EU-kyselyn vastauksista.
Suomalaiset toivovat lisäksi, että tulevaisuuden EU olisi aiempaa omavaraisempi.
– EU:lta ei odoteta enää vain sisämarkkinoiden kehittämistä ja sääntelyä, vaan myös aiempaa aktiivisempaa roolia maailmanpolitiikan myllerryksessä ja erilaisten riippuvuuksien hallinnassa, Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen sanoo toimittajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Miettinen toimii Sitran vanhempana neuvonantajana. Kyselytutkimukseen vastasi reilut 2 000 ihmistä Manner-Suomesta ja lisäksi kolmisenkymmentä EU-asiantuntijaa.
Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Nyt julkaistiin kyselytutkimuksen ensimmäiset tulokset, jotka koskevat kumppanuuksia ja strategista toimijuutta. Muut tulokset julkaistaan myöhemmin.
Kyselyssä vastaajia pyydettiin muun muassa ottamaan kantaa siihen, mitä unionin tulisi painottaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän tai vähemmän. Vastaajien piti arvioida laajaa joukkoa EU:n toiminta-alueita.
Kärjessä ovat muun muassa kriittisten teknologioiden ja tuotteiden omavaraisuus, ruokaturvan vahvistaminen, energiantuotannon lisääminen ja yhteinen puolustus. Kriittisiä teknologioita ovat esimerkiksi puolijohteet ja tekoäly.
Sen sijaan alle puolet ajattelee, että Ukrainan jälleenrakentaminen tai ase- ja talousapu on asia, jonka tulisi painottua EU:n toiminnassa tulevaisuudessa viime vuosia enemmän.
– Kansalaiset saattavat pitää Ukrainan tukemista sopivalla tasolla tai sellaisena, että EU:n ei pidä ottaa siinä aiempaa suurempaa roolia, Miettinen arvioi.
Perinteisesti keskustelu EU:n omavaraisuuden vahvistamisesta on Miettisen mukaan liittynyt riippuvuuksiin suhteessa Kiinaan, Venäjään tai muihin autoritäärisiin hallintoihin. Nyt keskustelu on siirtynyt myös EU:n riippuvaisuuteen Yhdysvalloista, erityisesti yhdysvaltalaisesta alustataloudesta ja digipalveluista.
Yli kolme neljästä vastaajista ajattelee, että EU:n pitäisi vähentää teknologista ja taloudellista riippuvuuttaan Yhdysvalloista, vaikka se heikentäisi suhteita Yhdysvaltoihin.
– Nähtävissä on jonkinlainen Trump-efekti, Miettinen toteaa.
Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa eurooppalaisten yritysten suosimista julkisissa hankinnoissa, vaikka se nostaisi hintoja. Lisäksi valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että EU:n on rajoitettava yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten jättiyritysten Euroopan valloitusta.
Miettisen mukaan vastaajien vastauksissa korostuva strateginen autonomia ei tarkoita sulkeutumista, vaan kykyä turvata Euroopan oma toimintakyky.
Enemmistö vastaajista suhtautuukin myönteisesti uusien kauppasopimusten solmimiseen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
Vain noin kolmasosa vastaajista solmisi lisää Mercosur-sopimuksen kaltaisia sopimuksia, jos ne tuovat haasteita eurooppalaiselle maataloudelle. Noin 40 prosenttia vastaa, että asiaa on vaikea arvioida.