Lapuan tehtaan ruuti oli erityisen herkkää – muutkin kemialliset syyt saattoivat edesauttaa räjähdystä 50 vuotta sitten
Huomenna maanantaina tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta eräästä Suomen historian suuresta murhenäytelmästä.
Lapuan patruunatehtaan räjähdys tapahtui aamulla tiistaina 13. huhtikuuta 1976. Panosnaulaimen patruunoiden latauskoneen ruudittajasta alkanut räjähdys tuhosi rakennuksen täysin vieden 40 ihmisen hengen.
Tämän lisäksi 60 henkilöä loukkaantui. 30 puolisoa jäi leskeksi, 64 lasta menetti toisen vanhempansa ja kaksi lasta menetti molemmat vanhempansa.
Räjähdyksen syystä ei ole varmuutta vieläkään, mutta todennäköisesti lähtöpiste oli ruudittajan tiivisterengasurissa.
Laukaiseva tekijä olisi ollut luonnollisesti mekaaninen, mutta räjähdystä ja sen leviämistä edesauttoivat myös tietyt kemialliset ja fysikaalis-kemialliset seikat.
Ensinnäkin laitteessa kulkenut ruuti oli erityisen räjähdysaltista Nobel CK-4 -ruutia. Ruuti ei todennäköisesti palanut normaalilla tavalla rauhallisesti kipinästä syttyen vaan detonaatiolla, räjähdysmäisesti. Detonaatiotaipumuksen lisäksi Nobel CK-4:llä on huomattava isku- ja hankausherkkyys.
Latauskoneessa oli myös tarkoituksella tehostettu ruudin valumista ruudinsekoittajan asentamisella robottiin, joksi latauskonetta kutsuttiin.
Koneeseen oli saattanut jäädä myös pieniä määriä sytytys-nallimassapölyä, hienojakoista ruutipölyä ja haihtumisteitse ruudista irronnutta nitroglyserolia, jotka edesauttoivat räjähdystä.
Palamisreaktio levisi liian runsaasti ruutia sisältäneelle ruutiullakolle, josta ruutia syötettiin alas koneisiin. Sieltä räjähdys levisi muihin latauskoneisiin. Tällainen ketjussa edennyt räjähdys oli valtava.
Räjähdystä seurannut viikonloppu oli pääsiäinen. Lapualla sitä ei vietetty mukavissa tunnelmissa, mutta tragediasta järkyttyi koko muukin Suomi.
Surmansa saaneet haudattiin viikko pääsiäisen jälkeen lauantaina 24. huhtikuuta. Siunauksen suoritti Lapuan hiippakunnan piispa apunaan 20 pappia. Paikalla olivat myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen, pääministeri Martti Miettunen sekä muita ministereitä.
Räjähdyksestä tehtiin tarkat selvitykset, ja oikeuttakin käytiin vuosia. Tehtaan johtohenkilöitä syytettiin kuoleman- ja vammantuottamuksista, mutta ketään ei lopulta tuomittu. Tehtaalla oli toimittu säädösten rajoissa, joten parannettavaa oli säädöksissä ja turvallisuusrakenteissa. Uusi tehdas perustettiin kaupungin ulkopuolelle, ja siitä tehtiin sellainen, että uusi vastaava räjähdys olisi mahdoton.
Viime vuosina Lapuan räjähdys on ollut esillä julkisuudessa etenkin aiheesta kertovan Lapua 1976 -elokuvan (2023) myötä.
Lähteitä