Lukijalta: Tanskan mallista ideoita Suomen mallille – osaajia omasta takaa
”Jos tekoäly hoitaa ajattelun puolestamme, kymmenen vuoden päästä ajattelun taito on yhtä harvinainen kuin nykyään taito korjata auto tai perata kala.” (Suomen Kuvalehti 18.1.2025)
Jaoin tuon SK:n artikkelin Facebookin ryhmään Rakastan matematiikkaa ja yritän saada ryhmän 18,9 tuhannen jäsenen lukemaan sen.
Suljetuissa opettajaryhmissä keskustellaan vilkkaasti tekoälystä ja siitä, miten se ja digitalisaatio ovat jo vaikuttaneet koulumaailmaan. Koulutuksen suunnittelijoiden ja siitä päättävien olisi hyvä tutustua keskusteluihin.
Yle.fi:n hakukoneista voi tarkistaa yliopistoihin ja toiselle asteelle hakeneiden määriä. Suomessa ei ole pula opiskelijoista. Kevään toisessa haussa korkeakouluun hakijoita oli 149 000. Aloituspaikkoja on noin 56 000.
Matemaattiset alat kuihtuvat hakijoiden puutteessa, vaikka juuri matematiikka on ala, jolla työpaikat lisääntyvät. Oikeastaan kaikki tässä yhteiskunnassa pyörii matematiikan ympärillä. Sitä ei uskoisi, kun katsoo Ylen ohjelmatarjontaa. Urheilua, musiikkia, historiaa, biologiaa lähetetään Ylen ohjelmissa, mutta matematiikkaa Yle-laki ei suosi.
Matematiikan tuntien digitalisoimisella saatiin matematiikan oppimistulokset syöksylaskuun. Opetus- ja kulttuuriministeriön ”uusi visio”, jossa tekoälylle annetaan tietojen ja taitojen opettaminen ja keskitytään kasvattamaan ”hyvä ihminen”, herätti opettajia
Koska tekoäly ratkoo tehtävät, on keksittävä keinoja oppilaiden oman ajattelun kehittämiseksi. Kyselevä opettajajohtoinen opetus ja sanalliset tehtävät opettavat lukemaan, havainnollistamaan ja matematiikan kielen.
Kynä ja paperi -työskentely sekä kotitehtävien suorittaminen pitäisi varmistaa tunnin alun testeillä. Testit pisteytetään ja otetaan huomioon lopullisessa arvioinnissa, jos ne parantavat arvosanaa. On ihan fiksua tavoitella osaamista.
Luokanopettajaopintoihin hakijoita on paljon. Kaikki heistä ja muistakaan oppilaitoksiin hakijoista eivät saa haluamaansa opiskelupaikkaa, kun taas matemaattisilla aloilla opiskelupaikkoja jää täyttymättä.
Tanskan mallista, jossa sosiaaliturvan eteen vaaditaan vapaaehtoistyötä, heräsi ajatus Suomen mallista, jossa työttömille ja opiskelijavalinnassa rannalle jääneille annetaan mahdollisuus osallistua lukio-opintoihin.
Kokeilut kannattaa aloittaa kunnissa, joissa on pieniä lukioita. Jokainen sellainen lukio voisi julistautua matematiikkalukioksi ja erikoistua preppaamaan niitä kymmeniä tuhansia ylioppilaita, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa.
Preppaustehtävä sopii erityisen hyvin pienille lukioille. Opiskelijat voisivat toimia oppimisen tukihenkilöinä, kerho-ohjaajina ja opettajien sijaisina saaden samalla hyvää työharjoittelua. Ehkä tuota kautta vähenisi myös matemaattisten aineiden opettajapula.
Voisiko matematiikkaa opettavilta edellyttää matematiikkaan erikoistumista? Koulukurssien kertaus olisi hyvä alku.
Ideoita matematiikan opetuksen kehittämiseen löytyy Google-haulla: Alli Huovinen matematiikka matikkatäti.
Alli Huovinen
matikkatäti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/