Suomalaiset saivat tyrmistyttävän tehtävän 80 vuotta sitten – Naps vain!
80 vuotta sitten suomalaisille oli määrätty hämmentävä tehtävä. Kansalaisten hallussa olleet 500, 1 000 ja 5 000 markan setelit piti leikata kahtia.
Ihan totta, rahat piti halkaista saksilla puoliksi. Naps vain, se oli määräys. Rahojen leikkaaminen piti tehdä 1. päivänä tammikuuta 1946.
Mahtoi siinä monia tilanne kovasti mietityttää. Elettiinhän muutenkin tiukkoja aikoja.
Vasemman puolen setelistä ihmiset saivat pitää itse. Sen arvo oli leikkaamisen jälkeen enää puolet alkuperäisestä.
Oikea puolikas tuli luovuttaa pankkiin 16. helmikuuta mennessä.
Kummallisen projektin taustalla oli valtion tavoite hillitä hervottomana laukkaavaa inflaatiota. Rahanarvo aleni, hintataso nousi.
Taustalla olivat raskaat sotavuodet. Talous oli kriisissä, maa tarvitsi lainaa. Sotavuosista toipuva Suomi koitti jälleenrakentaa, maksaa sotakorvauksia ja päästä takaisin elämänsyrjään kiinni.
Rahojen leikkaamisella valtio otti pakkolainaa kansalaisiltaan. Pakkolainalle annettiin 2 prosentin korko ja laina maksettiin takaisin vuonna 1949.
Inflaatio oli kuitenkin sen verran suuri, että se söi lainan korkoa. Pakkolaina oli lopulta kansalaisille tappiollinen.
Setelien leikkaamisella pyrittiin myös saamaan selville, minkä verran liikkeellä olevista seteleistä oli viety ulkomaille. Etenkin siitä epäiltiin saksalaisia, jotka oli ajettu maasta Lapin sodassa.
Saksalaisia epäiltiin myös rahan väärentämisestä. Sitäkin haluttiin selvittää. Tarkoitus oli myös saada esiin salattua omaistuutta ja pimeää rahaa.
Eduskunta oli hyväksynyt lain setelien leikkaamisesta joulun alla 1945. Toimeen laki pantiin jo vuodenvaihteessa.
Ihmiset olivat tyrmistyneitä. Moni ehti kuitenkin varautua. Leikkaaminen ei nimittäin koskenut talletettuja varoja. Ennen vuodenvaihdetta ihmiset tallettivat rahojaan kiireellä pankkeihin.
Pankeille se oli tietenkin hyvä tilaisuus mainostaa talletustoimintaa.
Kaikille ei kuitenkaan käynyt yhtä hyvin. Antti Heinonen totesi vuonna 2020 julkaistussa kirjassaan Hallitus kansan kukkarolla – Seteleiden leikkaaminen vuosien 1945 ja 1946 vaihteessa (Suomen Pankki), että etenkin vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä.
Ja vaikka he olisivat siitä etukäteen kuulleetkin, pankkipalvelut olivat usein niin kaukana, ettei niihin ehtinyt tekemään talletuksia ennen vuoden 1946 alkua.
Rahan leikkaaminen ja rahanarvon puolittuminen oli siten monelle järkytyksen hetki. Vaivoin talletetut säästöt menettivät roimasti arvoaan.
Heinosen mukaan pelko uudesta setelinleikkauksesta jäi elämään vuosikymmenten ajaksi. Erilaisia paniikkireaktioita ilmeni silloin tällöin.