Grönlannista ei enää ole Tanskalle hyötyä, tanskalaistutkija sanoo – Tanska ei kuitenkaan voi myydä sitä

Yhdysvaltain uhkailut Grönlannin kaappaamisesta ovat herättäneet suurta huolta Tanskassa, jonka itsehallintoalue Grönlanti on. Asetelma on aiheuttanut jännitteitä myös Tanskan ja Grönlannin välille.

Tilanne on kääntänyt päälaelleen sen, millainen vaikutus Grönlannilla on Tanskan ulkopolitiikalle, sanoo vanhempi tutkija Mikkel Runge Olesen Tanskan ulkopoliittisesta instituutista.

Aiemmin Grönlanti lähensi Tanskaa sen tärkeimpään liittolaiseen Yhdysvaltoihin, mutta nyt siitä on tullut niiden välejä hiertävä asia.

– Grönlannin suurin arvo Tanskalle oli pitkään se, että se toi luottoa Yhdysvaltojen suuntaan. Grönlanti paransi Tanskan suhteita Yhdysvaltoihin, koska Yhdysvallat oli todella tyytyväinen, kun se sai vapaasti toimittaa omia asioitaan Grönlannissa, Olesen sanoo STT:lle.

– Nyt tämä on muuttunut täysin.

Päälaelleen on Olesenin mukaan kääntynyt myös se, mitä Yhdysvallat haluaa Tanskalta. Aikaisemmin Yhdysvallat on toivonut Tanskalta mahdollisimman vapaita käsiä omaan operointiinsa Grönlannissa. Nyt se puolestaan syyttää Tanskaa siitä, ettei Tanska ole satsannut Grönlantiin tarpeeksi.

Taloudellisesti Grönlannin hallinta on ollut Tanskalle tappiollista jo pitkään. Ja kulut näyttävät vain kasvavan, koska Tanska joutuu Yhdysvaltojen vaatimuksesta investoimaan suuria summia Grönlannin puolustukseen.

– Totta kai se (Grönlannin hallinta) antaa jonkin verran vaikutusvaltaa Arktisella alueella, mutta sanoisin että kansallisen intressin kannalta sillä on hyvin vähän merkitystä Tanskalle.

Mutta vaikka Tanska haluaisi luopua Grönlannista, sillä ei ole valtuuksia myydä itsehallintoaluettaan Yhdysvalloille. Grönlannin itsenäisyys on lain mukaan grönlantilaisten päätettävissä. Itsenäisyys on grönlantilaisten pitkän tähtäimen tavoite, mutta grönlantilaiset eivät ole halukkaita siirtymään osaksi Yhdysvaltoja.

Olesenin mielestä Yhdysvallat on myös pelannut korttinsa erittäin huonosti ja on kauempana grönlantilaisten voittamisesta puolelleen kuin vuosi sitten.

– Jos ajatuksena on ollut esittää Yhdysvallat kivana kaverina, johon voi luottaa, joka huolehtii Grönlannista ja kunnioittaa Grönlantia enemmän kuin Tanska, Yhdysvaltojen toistuva uhkailu pilaa sen mielikuvan.

Vaikea tilanne Yhdysvaltojen kanssa on luonut jännitteitä myös Tanskan ja Grönlannin hallitusten välille ja tuonut esiin pidempään pinnan alla muhineita erimielisyyksiä.

Tästä kertoi esimerkiksi etäyhteyksillä tiistaina pidetty hätäkokous Tanskan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja Grönlannin ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kesken. Tanskan yleisradioyhtiö DR:n mukaan kokous yltyi riitelyksi tanskalaisten ja grönlantilaisten välillä.

Grönlantilaispoliitikko Pipaluk Lynge oli pettynyt esimerkiksi siihen, ettei grönlantilaisia ollut kutsuttu myöhemmin samana iltana kokoukseen Kööpenhaminassa, jossa käsiteltiin Tanskan ja Yhdysvaltain suhteita.

Grönlantilaiset ovat jo pitkään toivoneet lisää sananvaltaa itseään koskevissa turvallisuusasioissa. Grönlannin ja emämaan suhteita hiertävät myös tietyt takavuosikymmenten ihmisoikeusloukkaukset, kuten grönlantilaisnaisten pakkoehkäisy.

– Tanskan lähestymistapa tänä vuonna on ollut ratkoa mahdollisimman monia kiperiä kysymyksiä Grönlannin kanssa, jotta välttäisimme keskinäiset konfliktit ja Tanskalla ja Grönlannilla olisi mahdollisimman yhtenäinen rintama Yhdysvaltoja vastaan, Olesen kertoo.

Tietyistä erimielisyyksistä huolimatta Tanskan ja Grönlannin linja Yhdysvaltain suhteen onkin ollut varsin yhteneväinen.

Olesenin mukaan Tanska on antanut grönlantilaisille yhä enemmän sananvaltaa myös turvallisuuspoliittisissa asioissa, vaikka niistää päättääkin Tanskan perustuslain mukaan Tanskan parlamentti.

– Tanska on halunnut antaa Grönlannille enemmän vaikutusvaltaa sellaisissa asioissa, joissa he haluavat sitä. Näin tapahtui jo ennen Yhdysvaltain uutta aggressiivista linjaa, mutta se on tietysti kiihdyttänyt tätä kehitystä.

Olesen ei näe Yhdysvalloille mitään hyvää syytä ottaa Grönlantia haltuunsa. Julkisuudessa on spekuloitu, että presidentti Donald Trumpin todellinen motiivi on saada hallintaansa saaren mannerjään alla olevat mineraalivarannot.

Trump itse on sanonut, että kyse on enemmän turvallisuudesta kuin mineraaleista. Olesenkaan ei pidä mineraaleja uskottavana motiivina.

– Kyse ei ole vain siitä, kuinka paljon siellä on mineraaleja, vaan kuinka kallista niiden louhiminen on. Ja se on todella kallista. Monet esiintymät eivät ikinä tulisi taloudellisesti kannattaviksi, Olesen sanoo.

– Toisekseen Grönlanti on jo pitkään yrittänyt saada yhdysvaltalaisia yrityksiä Grönlantiin, eikä ole juuri onnistunut siinä. Se johtuu siitä, että liiketoiminnallisesti kannattavia projekteja ei juurikaan ole. Tietysti se ei tarkoita sitä, etteikö Trump voisi kuvitella, että siellä on suuria rikkauksia.

Kaikkein huolestuttavin vaihtoehto on Olesenin mielestä se, jos Trumpin motiivina eivät ole turvallisuus tai mineraalit, vaan puhdas halu jäädä historiaan Yhdysvaltain alueen laajentajana. Siinä tapauksessa Trumpin kanssa olisi hyvin vaikea neuvotella.