Lukijalta: Talouskasvu on niukkaa, jos kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen ei palauteta
Suomi vajosi taantumaan. Bruttokansantuote (bkt) on supistunut nyt kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Tämä täyttää taantuman tunnusmerkit.
Suomen julkinen velka oli 30. syyskuuta noin 245 miljardia, joka on 88 prosenttia bkt:sta. Ensi vuonna velkaa arvioidaan olevan yli 90 prosenttia. Budjettialijäämä on nyt 4,5 prosenttia. EU:n rajat ovat 60 ja 3,0 prosenttia. Työttömiä oli kuluvan vuoden lokakuussa 276 000.
Euroopan komissio on ehdottanut Suomen asettamista EU:n tarkkailuluokalle eli alijäämämenettelyyn julkisen talouden suuren velan määrän vuoksi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on yrittänyt puhumalla saada aikaiseksi talouskasvua. Viestit ovat olleet ristiriitaisia. Orpo sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla 26.10.2025, että ”tulevien hallituskausien mittavat sopeutuspaineet pakottavat pohtimaan, mikä hyvinvointipalvelu on välttämätöntä ja mikä ei”.
Valtiovarainministeriön (VM) laskelmien mukaan sopeutuksen tarve ensi vaalikaudella olisi paljon suurempi kuin esillä ollut 9,9 miljardia, jos Suomen talous ei kasva odotetusti (Yle 13.10.).
EU-komission arvion mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna vain 1,6 prosenttia ja seuraavana vuonna 1,5. Kasvuennusteet ovat viime vuosina olleet ylioptimistisia.
Kun puhutaan ensi vaalikauden 9,9 miljardin sopeutustarpeesta, ja pääministeri puhuu uhkaavasti hyvinvointipalveluista, ihmiset pelkäävät, että se tarkoittaa leikkauksia koulutukseen, sosiaaliturvaan ja vanhustenhoitoon.
Sen varalta he laittavat kaiken ylimääräisen ”sukanvarteen” ja ostavat ainoastaan sitä, mitä ilman eivät tule toimeen. Vaikka vienti lähtisikin vetämään, se ei yksin riitä kasvattamaan taloutta.
Viennin kotimaisen arvonlisän osuus Suomen bkt:sta on Tilastokeskuksen mukaan runsas 20 prosenttia. Loput tulevat kotimaisesta kysynnästä. Tämä näkyy myös työllisyydessä. Jopa noin 80 prosenttia työpaikoista on riippuvaisia kotimaisesta kulutuksesta.
Talouskasvun käynnistymiseen tarvitaan siis luottamuksen palautus kansalaisille, että he eivät säästäisi ylimääräistä, vaan kuluttaisivat.
Työministeri Matias Marttisen (kok.) esittelemän hallituksen uuden kasvupaketin keinot, joilla pyritään vauhdittamaan investointeja ja parantamaan työllisyyttä, ovat kokonaisuutta ajatellen ”yhtä pieniä kuin silakat joulukaloiksi”.
Myöskään opposition vaihtoehtobudjeteissa olevilla keinoilla, vaikka ne toteutettaisiin, ei ole ratkaisevaa merkitystä julkisen talouden ahdingon isoon kuvaan.
Kun sota Ukrainassa joskus loppuu, Ukrainan jälleenrakentaminen on niin iso projekti, että sillä on vaikutusta koko maailman talouteen. Jos Venäjä-pakotteet joskus poistuvat, se virkistää merkittävästi Suomen ja Venäjän välistä kauppaa ja kohentaa julkista talouttamme.
Taito Taskinen
Kuopio
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/