Moni muissa maakunnissa opiskellut ulkomaalainen lähtee valmistuttuaan Uudellemaalle
Suomen korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen on jatkanut tasaisessa kasvussa. He työskentelevät tosin edelleen suomalaisia valmistuneita harvemmin asiantuntijatehtävissä, ja moni siirtyy työn perässä muista maakunnista Uudellemaalle.
Opetushallitus esitteli Suomessa valmistuneiden ulkomaalaisten työllistymistilastoja medialle tiistaina. Uusimmissa tilastoissa tarkastellaan vuonna 2020 valmistuneiden työllisyystilannetta vuonna 2023 eli kolme vuotta valmistumisen jälkeen.
Vuonna 2023 yli puolet kolme vuotta aiemmin valmistuneista ulkomaalaisista oli työllistynyt Suomeen, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli hieman yli 40 prosenttia. Suomalaisten kohdalla vastaava luku on samaan aikaan pysytellyt 85–88 prosentissa.
Opetushallitus huomauttaa tiedotteessaan, että ulkomaalaisten työllistymiseen vaikuttavat muutkin seikat kuin yleinen työllisyystilanne. Opetusneuvos, yksikön päällikkö Maija Airas Opetushallituksen kansainvälisen korkeakouluyhteisön yksiköstä sanoo, että ulkomaalaisilla on suomalaisia enemmän haasteita saada paikkoja opintoihin sisältyvään työharjoitteluun.
Lisäksi ulkomaalaiset opiskelijat työskentelevät opintojensa ohella vähemmän kuin suomalaiset opiskelijat.
– Nämä tekijät voivat osin selittää eroja valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, Airas arvioi tiedotteessa.
Vaikka ulkomaalaiset opiskelisivat muiden maakuntien korkeakouluissa, tutkinnon suoritettuaan he siirtyvät usein töihin Uudellemaalle. Vuonna 2020 valmistuneista, Suomeen työllistyneistä ulkomaalaisista lähes 70 prosenttia työskenteli Uudellamaalla kolme vuotta valmistumisen jälkeen, vaikka alle 40 prosenttia Suomesta työn saaneista oli suorittanut siellä tutkintonsa.
Esimerkiksi Etelä-Karjalassa vastaavat osuudet olivat 7 prosenttia ja 2 prosenttia.
Suomessa tutkinnon suorittaneet EU- ja Eta-maiden kansalaiset jäivät Suomeen muiden maiden kansalaisia harvemmin. Heistä kuitenkin ne, jotka työllistyivät Suomeen, työskentelivät useammin asiantuntijatehtävissä. Tilastossa suomalaiset opiskelijat eivät ole mukana EU- ja Eta-maiden kategoriassa.
Erityisen hyvin ulkomaalaisia vuonna 2020 valmistuneita työllistivät vuonna 2023 terveys- ja hyvinvointialat, tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat. He työskentelivät kuitenkin suomalaisvastineitaan harvemmin asiantuntijarooleissa: ulkomaalaisilla osuus oli runsaat 60 ja suomalaisilla vajaat 80 prosenttia.
Asiantuntijoiden osuus kasvaa tutkintotason noustessa. Tohtorintutkinnon suorittaneista Suomeen työllistyneistä ulkomaalaisista yli neljä viidestä ja maisterin tutkinnon suorittaneista lähes kolme neljäsosaa toimi asiantuntijatehtävissä.
Opetushallitus kertoo, että viime vuonna noin 13 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa aloitti tutkintoon johtavat opinnot Suomessa. Uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on viidessä vuodessa yli kaksinkertaistunut.
Eniten ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on noussut ammattikorkeakouluissa. Selvää kasvua on EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten maiden kansalaisten määrässä.
Korkeakoulujen englanninkielinen koulutustarjonta on myös lisääntynyt. Erityisen suurta nousua on tekniikan alojen sekä kaupan, hallinto- ja oikeustieteiden ja ict-alojen aloituspaikoissa.
Opetushallituksen kansainvälistyminen-päätoiminnon johtaja Minna Koutaniemi kuvailee tiedotteessa kansainvälisiä osaajia elintärkeiksi Suomen kaltaiselle maalle muun muassa vientiteollisuuden suuren merkityksen vuoksi. Koulutusperusteisen maahanmuuton lisääminen kuuluu Opetushallituksen vastuualueeseen.
Koutaniemi kertoi mediatilaisuudessa, että osaajia halutaan houkutella muun muassa Suomen väestöennusteen vuoksi. Kun ikäluokat pienenevät, osaajia houkuttelemalla voidaan pyrkiä vastaamaan mahdolliseen työvoimapulaan.
Lisäksi Koutaniemi huomautti, että lukuvuosimaksut ovat jatkossa korkeakouluille yhä merkittävämpi tulonlähde.
Opiskelijarekrytoinnin on kuitenkin oltava eettistä: Koutaniemi korosti, että Suomeen tuleville on annettava realistinen käsitys siitä, millaista opiskelu Suomessa on. Lisäksi on varmistettava, että opiskelijan tulotaso on riittävä ja toimeentulo turvattu.