Ruotsalainen jengirikollisuus leviää Pohjoismaissa – nyt Norja nosti kissan pöydälle
Rajat ylittävä jengirikollisuus nousi keskusteluun virallisen asialistan ulkopuolelta, kun Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat Tukholmassa tiistaina.
Järjestäytyneen rikollisuuden ja jengirikollisuuden torjunnasta halusi keskustella erityisesti Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe.
– Me näemme merkkejä ruotsalaisjengeistä läsnä kaikilla Norjan poliisialueilla, verkostojen kautta, Störe kommentoi STT:lle Tukholmassa järjestetyn tiedotustilaisuuden jälkeen.
Hän sanoi olevansa huolissaan huumerikollisuuden lisäksi esimerkiksi siitä, että nuoria rekrytoidaan rikollisuuteen internetin kautta.
– 10–13-vuotiaat nuoret voivat tehdä rikoksia maksua vastaan erilaisten sovellusten kautta. Se näyttää, kuinka kyynistä tämä on ja kuinka tärkeää on suojella nuorisoamme.
Stören mukaan myös poliittisen vastauksen täytyy ylittää rajoja, jos rikollisuuden vaikutukset ylittävät rajoja. Hän myöntää, että pohjoismaista yhteistyötä toki tehdään jo nytkin, esimerkiksi poliisitiedustelussa. Hän myös kehuu Tukholmassa toimivaa yksikköä, jossa pohjoismaiset edustajat istuvat vieretysten.
– Mutta minä haluan, että tämä nostetaan myös pääministereiden tasolle. Meidän täytyy olla yhtä mieltä siitä, että tämä on yhteinen haaste.
Stören mukaan seuraavassa Pohjoismaiden tapaamisessa on tarkoitus järjestää erityinen kokous siitä, miten työtä koordinoidaan. Käytännön tasolla Störe peräänkuuluttaa esimerkiksi yhteistyötä tullien välillä sekä tiedustelussa. Hän kaipaa myös hyviä käytäntöjä rikostutkijoiden yhteistyöhön.
Tiukennuksista rajanylityksiin Ströre ei erityisesti innostu. Hän huomautti, ettei valtioiden rajoilla ole väliä, kun kyse on internetissä tapahtuvasta toiminnasta.
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) halusi kiittää Norjan pääministeri Störeä asian nostamisesta agendalle.
– Erittäin tärkeää, tartuin kokouksen puheenjohtajana siihen ja todettiin, että meidän täytyy työskennellä yhdessä, Orpo sanoi toimittajille STT:n kysyttyä asiasta.
Orpon mukaan rajat ylittävä rikollisuus on merkittävä haaste, vaikkakin Ruotsilla ja Suomella on pitkät perinteet työskentelystä sitä vastaan.
Orposta on järkevää katsoa, mitä Pohjoismaat voisivat tehdä vielä enemmän yhdessä.
– Meillä on Suomessakin isoja huolia tällä hetkellä siitä, että oman rikollisuuden lisäksi kansainvälinen rikollisuus pyrkii koko ajan saamaan jalansijaa, ja siihen pitää tiukasti puuttua.
Orpo toimi pääministereiden kokouksen puheenjohtajana, sillä Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajia tänä vuonna.
Tiistaina aamulla Tukholmassa kokoontuivat Pohjoismaisten hallitusten johtajat ja kutsuvieras, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Jengirikollisuus ei ollut tapaamisen pääteema, vaan niitä olivat kokonaisturvallisuus ja kilpailukyky. Pohjoismaat muun muassa vahvistivat edelleen tavoittelevansa sitä, että alueesta tulisi maailman integroitunein vuoteen 2030 mennessä.
Von der Leyen muun muassa korosti, kuinka tärkeää Pohjoismaiden tuki Ukrainalle on ollut ja on jatkossakin. Viime viikolla aikomus käyttää jäädytettyjä venäläisvaroja Ukrainan tueksi sotakorvauslainalla ei edennyt odotetulla tavalla. Von der Leyen ei suoraan vastannut STT:n kysymykseen siitä, aikooko komissio mediatietojen mukaisesti ehdottaa yhteisvelkaa yhtenä vaihtoehtona Ukrainan tukemiseksi. Von der Leyen totesi, että komissio tulee esittämään teknisiä ratkaisuja jäädytetyistä varoista.
Myöhemmin tiistaina von der Leyen puhuu Tukholmassa Pohjoismaiden neuvoston istunnossa. Myös Suomen Petteri Orpon on määrä puhua istunnossa.