Mikko Savola haluaa Ukrainan drooniopit Euroopan puolustuksen tueksi

Puolustuspolitiikka

Ukrainan ylivertaista osaamista droonisodankäynnissä on hyödynnettävä kautta Euroopan, katsoo eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).

Savolan mukaan Euroopassa on paljon tehtävää droonikyvyn kasvattamisessa, ja alan teknologian käytössä Ukraina on ykkönen koko läntisessä maailmassa.

– Kun olen itsekin vieraillut siellä droonipataljoonan toimintaan tutustumassa, olen nähnyt sen, miten keskeisessä roolissa ne ovat. Koko sodankäynnin kuva perustuu drooneihin. Tämä on asia, jossa meidän pitää pysyä mukana ja pystyä kouluttamaan meidän varusmiehille ja reserviläisille niiden käyttö, että voimme massamaisesti myös itse niitä sekä torjua että käyttää, Savola sanoo.

Droonit ja kokonaisuudessaan Venäjän uhka olivat esillä myös Slovenian Ljubljanassa viime viikonvaihteessa pidetyssä Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa (Nato PA).

Nato-parlamentaarikkojen puheenjohtajistoon kuuluva Savola valittiin kokouksessa myös poliittisten keskiryhmien puheenjohtajaksi. Tehtäviin kuuluu muun muassa henkilövalinnoista neuvotteleminen kokouksen komiteoiden eri tehtäviin ja vastaaminen ryhmän äänen yleisestä kuuluvuudesta.

– Tarkoitus on myös vähän kasvattaa keskiryhmien äänenpainoa Nato PA:n sisällä, Savola kertoo.

Savolan johtamassa keskiryhmässä isoin edustus on Kanadalla, jonka liberaalipuolue ja nykyinen pääministeripuolue kuuluu ryhmään. Myös muun muassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Kansan palvelija -puolue on mukana, vaikka Ukraina ei Naton jäsen olekaan.

Nato PA:n toimintaa ja kaikkia keskusteluja hallitsee Savolan mukaan nykyisin Ukraina. Tavoitteena on saada Ukrainaan tulitauko ja rauha, mutta myös antaa poliittista ja materiaalitukea niin kauan kuin Venäjän aggressio jatkuu.

– Ja Nato PA:n puitteissa me osoitamme myös tukemme menemällä Ukrainaan. Ensi vuonnakin on tulossa vierailuja Ukrainaan, jossa päästään paikan päällä keskustelemaan poliitikkojen ja eri toimijoiden kanssa.

Suomen rooli Nato PA:n toiminnassa muuttui Savolan mukaan olennaisesti Naton täysjäsenyyden myötä.

– Olimme haluttu jäsen Natoon, koska me tuotamme turvallisuutta eikä kuluteta sitä.

Savolan mukaan yksi syy Suomen hyviin väleihin amerikkalaisten kanssa on se, että Suomessa tehdään oikeasti itse ja satsataan omaan turvallisuuteen.

– Tätä pitäisi muidenkin vain tehdä enemmän, ja pitää tehdä enemmän, hän linjaa.

Savolan mukaan Suomi on Nato PA:ssa nyt melko korkean profiilin äänivaltainen jäsen. Suomi on hakenut hänen mukaansa profiilia erityisesti Ukrainan tukemisessa, itäisen selustan vahvistamisessa ja puolustusteollisuuden roolissa.

Myös Suomen asevelvollisuus 280 000 sotilaan sodanajan joukkoineen ja noin miljoonan sotilaan reserveineen herättää Savolan mukaan Naton sisällä kiinnostusta. Vaikkapa Sloveniassa, jossa parlamentaarikkojen kokous nyt pidettiin, on Savolan mukaan noin 6000 henkilön ammattiarmeija.

– Kun kertoo näistä meidän luvuista, kyllä ne kunnioitusta herättävät.

Vaikka asevelvollisuus kiinnostaa monia maita aiempaa enemmän, sellaiseen siirtyminen tai palaaminen voi olla toinen juttu. Savolan mukaan kertaalleen alas ajettua asevelvollisuutta on todella vaikea enää palauttaa.

– Ja siihen tietysti kuluu rahaa enemmän, kun ammattiarmeijan kautta henkilöstömäärää kasvatetaan.

Henkilöstön kasvattaminen on Savolan mukaan tällä hetkellä asia, johon Euroopassa on pystyttävä satsaamaan enemmän.

– Suomessakin kantahenkilökunnan määrää pitää kasvattaa, ja siihen on hallitusohjelmassakin ja selonteossa tavoitteet, mutta varsin hitaasti se meilläkin etenee. Sinne pitäisi saada etupainotteisuutta lisää, Savola näkee.