Kaikkonen arvostelee hallitusta talouspoliittisesta poukkoilusta – "Nyt on taas rahat loppu"
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen arvostelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusta poukkoilevasta talouspoliittisesta linjasta. Hän kommentoi asiaa torstaina keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksen mediatilaisuudessa Kokkolassa.
− Hallituspolitiikan kaksi enimmäistä vuotta soi virsi, että nyt pitää säästää, on pakko leikata kaikilta, ei ole vaihtoehtoja. Kevään kehysriihessä oli ”rahaa on” -henki päällä: rahaa löytyi merkittäviin veronkevennyksiin, jotka kohdistettiin erityisesti kaikista suurituloisimmille, ja tehtiin yhteisöveron kevennys, Kaikkonen kertasi.
− Ja nyt syyskausi alkaa sillä, että ryhdytään taas rakentelemaan uusia leikkauslistoja. Nyt on taas rahat loppu. Siinä eivät välttämättä kaikki ihan kelkassa pysy.
Kaikkonen kummasteli myös hallituksen epätavanomaista budjettiprosessia. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli budjettiehdotuksensa elokuun alussa, mutta hallituskumppanien mukaan ehdotus ei ole syyskuun alussa pidettävän budjettiriihen pohjana.
− Näin umpipoliittista esitystä valtiovarainministeriöltä en kyllä pitkään aikaan muista nähneeni. Lista oli suoraan perussuomalaisten pelikirjasta. Siitä sitten pari viikkoa keskusteltiin, mikä varmaan oli tarkoituskin, Kaikkonen totesi.
− En muista myöskään, että yhtä nopeasti olisivat muut hallituskumppanit tyrmänneet valtiovarainministeriön esityksen, pääministeriä myöten. Kerrottiin, että lähdetään puhtaalta pöydältä, ihan kuin tällaista esitystä ei olisi olemassakaan.
Kaikkonen pitää erikoisena myös sitä, että budjettineuvotteluja käydään nyt hallituspuolueiden kansanedustajien muodostamassa työryhmässä. Hänen mukaansa epätavanomainen prosessi ennakoi vaikeuksia tulevaan budjettiriiheen.
Keskustajohtajan mukaan hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan voi jo nyt todeta epäonnistuneeksi.
− Tavoite hallituksella oli saada maahan 100 000 uutta työpaikkaa, ja 60 000 on mennyt, lisää ei ole tullut. En tiedä, uskooko siihen alkuperäiseen 100 000 työpaikan tavoitteeseen enää kukaan.
Kaikkosen mukaan työllisyystilanteesta ei voi syyttää pelkästään kansainvälisiä suhdanteita.
− Suomi on vajonnut Euroopan toiseksi huonoimmalle tasolle, vain Espanjassa taitaa olla työttömyyden suhteen vaikeampi tilanne. Kyllä tässä on omiakin virheitä tehty.
Keskustajohtajan mukaan virhe oli esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkautus ilman, että mitään muuta tuli tilalle.
− Vanhassa mallissa oli varmasti korjattavaa, mutta nyt ollaan tyhjän päällä. Aika monet opettajat ja monet muutkin ovat tällä hetkellä vailla aikuiskoulutustuen tuomia mahdollisuuksia. Eli tässä tilanteessa peräänkuulutamme pikaisesti koulutusmallia, joka mahdollistaisi uudelleen -ja täydennyskouluttautumisen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan hallituksen pitäisi panna kaikki fokus talouskasvun tuplaamiseen sen sijaan että ”tehdään ideologisesti värittyneitä leikkauslistoja ja riidellään”.
Kurvinen arvosteli tiedotustilaisuudessa hallituksen toteuttamaa Kela-korvausten nostoa, joka on osoittautunut tehottomaksi. Kurvisen mukaan korvausmalli on käytännössä tarkoittanut yksityisten terveysyritysten ja vakuutusyhtiöiden pönkittämistä, ei ihmisten palvelumahdollisuuksien lisäämistä.
− Se on syventänyt velkaantumista eikä ole parantanut hoitoonpääsyä. Ne, jotka käyttävät yksityisiä palveluita, käyttävät niitä edelleen.
Kurvisen mukaan keskusta kohdentaisi Kela-korvaukset aloille, joilla julkinen puoli palvelee erittäin heikosti: silmälääkäri- ja gynekologipalveluihin sekä suun terveydenhuoltoon.
KurviNen vastasi tiedotustilaisuudessa kysymykseen niin sanotusta velkajarrusta eli siitä, että puolueet voisivat sopia keskenään raameista, joiden puitteissa taloutta tervehdytetään.
Kurvisen mukaan keskusta on tukenut ajatusta jo parin vuoden ajan.
− Tällaisia keskusteluja tarvitaan, mutta totta kai sen tulee olla aito neuvottelu kaikkien puolueiden välillä; ei niin, että pääministeri tai valtiovarainministeri tuovat pöytään jonkin esityksen tai parametrit ja kysyvät, sitoutuvatko kaikki näihin – kyllä vai ei.
Kurvisen mukaan mallia aitoon parlamentaariseen valmisteluun voisi ottaa Ruotsista, jossa on ollut tapana sopia tietyistä talouden reunaehdoista, joihin kaikki puolueet sitoutuvat.
− Mutta jos pääministeri odottaa parlamentaarista yhteistyötä, niin yhteistyö on aina kaksisuuntainen katu, jossa molempien pitää tulla vastaan. Hallituksen tulee olla valmis aitoon keskusteluun oppositiopuolueiden kanssa.
Kaikkoselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa keskustan kantaa Palestiinan tunnustamiseen. Hän muistutti, että monilla valtioilla on tunnustamiselle erilaisia ehtoja.
− Suomikin voi edetä, kun tietyt ehdot täyttyvät. Ne koskevat ennen muuta Hamasin roolia: sen tulee suostua täyteen aseistariisuntaan sekä vapauttaa kaikki panttivangit, ja Palestiina on saatava laillisen palestiinalaishallinnon alaisuuteen, johon Hamas ei kuulu.
Keskustajohtajan mukaan asiassa eripuraisen hallituksen pitäisi saada asiassa rivinsä suoriksi parin viikon sisällä eli hyvissä ajoin ennen syyskuussa pidettävää YK:n yleiskokousta, jolloin Suomi voisi olla paremmin mukana asiaa koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa.
Kaikkosen mukaan Israelin toiminta Gazassa on ollut täysin ylimitoitettua, ja sen seurauksena sodassa on jo yli 60 000 kuolonuhria.
− Kansainvälisen yhteisön on luotava painetta Israelin suuntaan, jotta väkivallan kierre saadaan loppumaan.
