Kaikkonen: Suomi ei nouse suosta vain leikkaamalla – "Se on nyt nähty"

Politiikka

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaati hallitusta korjaamaan epäonnistuneita työllisyystoimia puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen aluksi pitämässään puheessa.

Keskustan eduskuntaryhmä kokoontuu kesäkokoukseen Kokkolaan torstain ja perjantain aikana.

Kaikkonen sanoi olevansa vakavasti huolissaan työttömyyden pahenemisesta. Hän huomautti, että työ- ja elinkeinoministeriö on varoittanut, että pitkäaikaistyöttömyys voi pian nousta lähelle 1990-luvun laman ennätystasoja.

– Kun työttömiä työnhakijoita on Espoon verran ja avoimia työpaikkoja vain Kokkolan asukasluvun verran, ei voi väittää, että kyse olisi työhalun puutteesta. Työhaluja on, työpaikkoja ei, Kaikkonen napautti.

Hän patisti hallitusta tekemään rohkeita ja nopeita päätöksiä tilanteen korjaamiseksi syyskuun alussa pidettävässä budjettiriihessä. Hänen mukaansa käynnissä on työttömyyden hätätila.

Keskustajohtaja listasi puheessaan tukun ehdotuksia työttömyyden nujertamiseksi.

Hänen mielestään työttömille tulisi tarjota mahdollisuus päivittää taitojaan tai kouluttautua uudelle alalle.

– On mahdoton ymmärtää, että hallitus on samaan aikaan leikannut ammattikouluista, lopettanut aikuiskoulutustuen ja nyt kaavailee taas uusia osaamisleikkauksia.

Kaikkonen vaati myös työttömyysturvan suojaosan palauttamista. Suojaosan poistaminen on hänen mukaansa vienyt kannusteet pienimuotoiselta työnteolta.

– Osa työttömistä on lopettanut työnteon kokonaan.

Kaikkosen mukaan yrityksille pitäisi antaa porkkanoita pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen. Työnantajamaksujen rohkea keventäminen olisi hänen mielestään suora ratkaisu.

Kaikkonen moitti myös kuntien työllisyyspalveluiden nykyistä sakkomaksumallia. Kaikkosen mukaan se rankaisee kuntia hallituksen epäonnistumisesta. 

– Kuntien pitää voida käyttää rahat omalla alueellaan työllisyyden vahvistamiseen, muun muassa yritysten yhteishankintakoulutukseen, oppisopimuskoulutuksiin, starttirahoihin ja palkkatukeen. Paikallisesti tiedetään parhaiten, mikä toimii. Rahoitusta pitää hoitaa jo tämän vuoden lisätalousarviosta.

Puheessaan keskustajohtaja roimi Orpon hallitusta myös yleisen taloustilanteen hoitamisesta.

Hän sanoi uskovansa, että useimmat suomalaiset ovat samaa mieltä siitä, että Suomen talous pitää saada raiteilleen. Erimielisyyttä on siitä, miten käänne parempaan tehdään.

Kaikkosen mukaan Suomi ei nouse suosta vain leikkaamalla ja verottamalla. Se on hänen mukaansa nähty: talous-, työttömyys- ja velkaongelmat ovat vain entistäkin vakavampia. 

– Kun tulevaisuus näyttää hämärältä ja epävarmalta, suomalaiset säästävät pahan päivän varalle. Myös he, joilla olisi varaa kuluttaa. Tästä kierteestä on vaikea päästä eroon, elleivät talouden näkymät muutu valoisimmiksi.

Kaikkosen mukaan Suomi nousee talouden kuopasta ottamalla koko maan voimavarat käyttöön.

Keskustan mielestä olisi syytä tukea ennen kaikkea tavallisia suomalaisia pien- ja yksinyrittäjiä suurten pörssiyhtiöiden sijaan.

– Näihin yrityksiin työpaikat enimmäkseen tulevat.

Kaikkonen listasi myös taloustilanteen korjaamiseen listan ehdotuksia. Keskusta toteuttaisi muun muassa tki-toimintaan, investointeihin ja työllistämiseen kannustavan yhteisöveron reformin. Keskusta myös korottaisi yrittäjävähennystä ja toteuttaisi investointien verohyvityksen myös pienemmille yrityksille. 

Puolue myös palauttaisi kotitalousvähennyksen ”kunniaan” ja tuplaisi samalla yksinasuvien vähennysoikeuden.

– Tuloveron alentamisessa painottaisimme kovilla arjessaan olevia tavallisia keskituloisia suomalaisia, emme niinkään kaikkein suurituloisimpia. Yli kymppitonnin kuussa tienaavat eivät tarvitse niin suuria verokevennyksiä, mitä hallitus heille on antamassa.

Säästöjä keskusta hakisi muun muun muassa perumalla Turun tunnin junan. Työmarkkinajärjestöjen ja suursäätiöiden sijoitustuotoille puolue ottaisi käyttöön ”edes pienen veron”.

– Turvapaikanhakijoiden majoituskustannuksista voitaisiin tehdä säästöjä. Ulkomaisille rekoille voitaisiin asettaa tienkäyttömaksu suomalaisen teiden käyttämisestä. 

Kaikkonen patisti myös pääministeri Petteri Orpoa (kok.) kutsumaan puolueet koolle miettimään yhdessä asiantuntijoiden kanssa keinoja talouskasvun aikaansaamiseksi.

Syytä olisi etsiä ratkaisuja, jotka vaikuttavat lyhyellä, keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä, Kaikkonen linjasi.

– Samalla parlamentaarisesti tulisi arvioida julkisen talouden tervehdyttämistarvetta ylivaalikautisesti, jonka osalta pääministeri ennen kesätaukoa vaikuttikin havahtuneen. 

Puheensa lopuksi Kaikkonen kantoi huolta koulutukseen suunnitelluista leikkauksista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ehdotti budjettiehdotuksessaan 150 miljoonaa euron säästöjä kuntien valtionosuuksiin. Käytännössä se tarkoittaisi leikkauksia varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta.

Leikkauksia Purra ehdotti myös muun muassa yliopistoille.

Se ei Kaikkosen mukaan keskustalle käy. Puolue ei leikkaisi päiväkodeista, kouluista tai yliopistoista eikä tärkeistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

– Ilman koulutettuja ihmisiä meille on edessämme huonompi tulevaisuus. On tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on jatkossakin mahdollisuus edetä koulupolulla niin pitkälle kuin mahdollista ja intoa on. Korkeakoulutuksesta ei saa tulla vain hyvätuloisten ja koulutettujen perheiden yksinoikeus.