Lintilä: Hallituksen sekava politiikka ei kannusta yrityksiä rekrytoimaan – "Linja on ristiriitainen"
Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä penää hallitukselta kiireellisiä kasvutoimia yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.
Lintilä kommentoi Suomenmaalle Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemia tuoreita työllisyystietoja. Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja on Suomessa vähemmän kuin pahimpina korona-aikoina.
Lintilä on entinen valtiovarainministeri ja entinen elinkeinoministeri.
Hänen mukaansa on selvää, että työllisyystilanne johtuu monesta tekijästä. Kansainvälinen tilanne luo epävarmuutta ja heikot ennusteet luovat varovaisuuden kierrettä. Investoinnit eivät lähde liikkeelle.
Mutta hyvin merkittävässä roolissa on myös hallituksen politiikka. Lintilän mukaan Orpon hallitus ei ole kyennyt rakentamaan sellaista uskottavaa tulevaisuudennäkymää, joka kannustaisi yrityksiä laajentamaan ja rekrytoimaan lisää väkeä.
Talous- ja työllisyyspolitiikka on hänen mukaansa ollut sekavaa ja poukkoilevaa.
– Se vaikuttaa tällä hetkellä eniten. Tunnelmahan on aivan erilainen kuin esimerkiksi silloin, kun Sipilän hallitus aloitti, Lintilä summaa.
Yksi hallituksen isoimmista synneistä on Lintilän mukaan yleisen ankeuden luominen.
Taloustilanne on synkeä jo valmiiksi. Kuluttajat siirtävät hankintojaan tulevaisuuteen, vaikka tilillä olisi rahaa kuten ennenkin. Yritykset vetävät minimillään ja pelkäävät rekrytoida, koska nousua ei näy.
– Ja kun sen päälle valtiovarainministeri julistaa koko ajan, että tulee säästää ja leikata, niin ihmiset alkavat säästää sukanvarteen ja varautua vielä johonkin paljon pahempaan. Se ei yhtään paranna tilannetta, päinvastoin, Lintilä miettii.
Hallituksen tekemät toimet eivät ole Lintilän mukaan olleet riittäviä työllisyyden ja talouden nostamiseksi. Ne eivät ole kohdistuneet yrityksiin kannustavalla tavalla.
– Hallituksen linja on ollut ristiriitainen. Iso kuva on jäänyt epäselväksi tai sitä ei käytännössä ole.
Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen. Sieltä Lintilä toivoo kuulevansa hallitukselta selkeitä ja konkreettisia kasvutoimenpiteitä.
Esimerkkinä hän mainitsee keskustan viime viikolla julkistaman itäisen Suomen ohjelman, jossa esitetään muun muassa erityistalousalueen perustamista.
– Itä-Suomen tilanteesta on puhuttu paljon, mutta mitään konkretiaa sinne ei ole tehty. Erityistalousalueet olisi hyvä sellainen.
Lintilä toivoo hallitukselta myös selkeää talouspoliittista linjaa, josta se voisi pitää kiinni loppukauden ajan.
Kovin optimistinen Lintilä ei kuitenkaan budjettiriihen toimista ole. Hän arvelee, että hallitus joutuu käymään riihessä kovan poliittisen väännön.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) julkaiseman budjettiehdotuksen perusteella koko riihi näyttää keskittyvän pitkälti leikkausten tekemiseen.
– Purran tavoitteena näyttää olevan se, että Suomesta tehdään eräänlainen yövartijavaltio, jossa rahaa laitetaan vain armeijalle ja poliisille. Ne ovat tietysti tärkeitä, mutta painopistettä pitäisi siirtää myös talous- ja työllisyystoimiin.
Erityisen kummallista Purran ehdotuksessa on Lintilän mielestä se, että leikkauksia ehdotetaan myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI).
– Kaikki tällaiset ovat juuri nyt erittäin huonoja signaaleja. Yrityksiltä puuttuu ennustettavuutta ja vakautta. Se synnyttää vain lisää negatiivisuuden ja epävarmuuden kierrettä.
Huolestuttavaa Purran esityksessä on Lintilän mukaan koulutuksesta leikkaaminen.
Kuntien valtionosuuksien joutuminen leikkuriin tarkoittaisi hyvin todennäköisesti sopeutuksia peruskouluun ja varhaiskasvatukseen. Purran listan perusteella myös yliopistoilta leikattaisiin. Ammattikoulutuksesta hallitus on jo leikannut merkittävästi.
– Pelkään, että meillä tulee olemaan kymmenen vuoden päästä valtava aineettoman pääoman vaje, joka johtuu siitä, ettei Suomessa ole huolehdittu riittävän tasokkaasta koulutuksesta. Se ei ole millään tavalla hyvä asia tulevaisuuden kannalta.
Keskustan eduskuntaryhmä kokoontuu kesäkokoukseensa Kokkolaan 21.–22. elokuuta 2025.