Kinnunen: Jatkuva oppiminen liittyy kiinteästi työllisyyden nostamiseen – ihmisiä ohjattava ottamaan vastuu itsestään
– Kun työstä irtisanottu henkilö tai työtön saa ammattitaitoista ohjausta ja tukea, se voi olla uuden, paremman elämän alku, kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.) sanoo.
Hän toteaa, että oikealla ohjauksella ja ”hoksautuksella” työtön pysyy muutoksessa mukana, pääsee täydentämään osaamistaan, löytää uutta työtä tai perustaa oman yrityksen. Hänen mukaansa jokaisen tulee kaivaa esiin omat vahvuutensa ja lähteä niistä liikkeelle.
– Keskustalaisessa ajattelussa ihmisen pitää pyrkiä aina auttamaan itseään eteenpäin.
Jatkuvan oppimisen keskustelu liittyy työllisyyden nostamiseen ja työelämässä tarvittavan osaamisen parantamiseen. Sivistysvaliokunnan ja parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistusryhmän jäsenenä Kinnunen näkee asian laajasti.
– Opimme koko elämän ajan. On tärkeää, että löydämme vahvuutemme ja pääsemme käyttämään ja kehittämään niitä. Tarvitsemme kaiken pohjana sydämen sivistystä.
Kinnunen muistuttaa, että ihmiset tulevat tekemään työtä entistä vanhemmaksi.
– Vahvan kokemuksen rinnalle tarvitaan jatkuvaa oppimista. Muutostilanteissa työntekijöitä tulee ohjata työn tekemisen kulttuurin muutokseen ja ottamaan siinä vastuu itsestään, Kinnunen painottaa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi keskiviikkona 19. helmikuuta Jatkuva oppiminen suomalaisessa työelämässä -raportin, jossa se kannustaa Suomea kehittämään jatkuvaa oppimista kokonaisuutena.
Järjestö suosittelee, että Suomi monipuolistaisi aikuiskoulutuksen tarjontaa, kehittäisi sitä vastaamaan työelämän tarpeita ja ohjaisi taloudellisilla kannusteilla ihmisiä päivittämään osaamistaan.
Keskustaedustaja pohtii, että uudesta työstä 80 prosenttia syntyy korkeakoulutusta vaativille aloille.
– Tulevan kymmenen vuoden aikana tehtävämme on kouluttaa uudelleen miljoona suomalaista. Se ei tarkoita monenkaan kohdalla uusien tutkintojen tekemistä vaan lyhyempiä täsmä-, muunto- ja täydennyskoulutuksia, Kinnunen painottaa.
Suomalaisen aikuiskoulutusjärjestelmän vahvuus on raportin mukaan monipuolinen tarjonta.
Suomalaisten osaaminen on kansainvälisesti katsottuna edelleen korkealla tasolla. Koulutus on maksutonta ja sitä on joustavasti tarjolla. Koulutukseen osallistumisen erot ovat kuitenkin OESC-maiden suurimpia.
– On hyvä, että meillä on käynnistymässä koulutuspoliittisen selonteon laadinta, jossa katsotaan koko koulutusjärjestelmää kokonaisuutena, Kinnunen linjaa.
Kinnusen mielestä erityistä huomiota tulee kiinnittää koulutuksen nivelvaiheisiin ja täydennyskoulutukseen, joka kasaantuu nykyisin korkeakoulutetuille naisille.
– Koulutus pitää kohdentaa sitä eniten tarvitseville, ettei osaamiskuilu syvene entisestään työuran aikana. Yksi suuri ratkaistava haaste on, miten motivoida miehet jatkuvaan oppimiseen.
OECD ehdottaa Suomelle valtakunnallista ohjelmaa, joka tähtää opiskelumotivaation ja perustaitojen parantamiseen. Työelämän muutoksessa irtisanotuksi tulevat muita helpommin ne henkilöt, joilla ei ole toisen asteen koulutusta tai jotka eivät ole pitäneet yllä ammattitaitoaan.
Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistusryhmän tavoitteena onkin, että jokainen työikäinen kehittää osaamistaan aktiivisesti ja joustavasti työuran aikana.
– Ohjaustoimet ovat tällä hetkellä hajallaan. Ne tulee koota yhdelle luukulle, josta ihmisiä ohjataan eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä, Kinnunen sanoo.
Tärkeää hänen mukaansa on myös, että nämä palvelut ovat saatavilla tasavertaisesti eri puolilla Suomea.
– Tarvitaan myös työssä ja lähiyhteisöissä toteutettavaa hakevaa toimintaa, jossa heikot perustaidot osaavat ohjataan sopivaan koulutukseen.