Seppo Kääriäinen MT:ssa: Oikeistolaisuus ja populismi myyvät
Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyn mukaan puolet suomalaisista kokee sijoittuvansa poliittisesti oikealle, kolmannes vasemmalle ja viidennes keskelle. Muutos on selkeä ja historiallisen oikeistolainen.
Pitkän linjan keskustapoliitikko Seppo Kääriäinen ei pidä muutosta totaalisen yllättävänä.
– Ei Suomi suuresti poikkea ympäristöstään. Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri imee vaikutteita ulkoa: oikeistolaisuus ja populismi myyvät, Kääriäinen analysoi Maaseudun Tulevaisuuden (MT) kolumnissaan.
– Tutkijat huomauttavat myös poliittisten asenteiden jyrkentymisestä. Suomalainen ei tyydy vain korostamaan ikiomaa vaihtoehtoaan, vaan suhtautuu kilpailijoihin yhä kielteisemmin, jopa vihamielisesti. Kaikki tämä rapauttaa yhteistyömahdollisuuksia.
Siinä missä aiemmin on eletty vasemmisto- ja keskustahegemonioiden aikakausia, on nyt oikeiston ja etenkin kokoomuksen vuoro nauttia etulyöntiasemasta ja ajan hengestä.
– Kuudessa vuosikymmenessä on siirrytty vasemmalta oikealle. Kansa on tehnyt vaaleissa valintojaan.
Kääriäinen muistuttaa lehdessä, että vuoden 1966 eduskuntavaaleissa kansa äänesti eduskuntaan vasemmistoenemmistön. Vasemmistopuolueet keräsivät yli puolet annetuista äänistä, kun taas keskelle meni kolmannes ja kokoomukselle noin 14 prosenttia äänistä.
Ajat ovat erilaiset. Suomi elää taloudellisesti toisenlaista suhdannekautta, ja on vaihtanut puolueettomuuspolitiikan lännen leirituliin viimeistään sotilasliitto Naton jäsenyyden myötä.
60 vuotta sitten elettiin hyvinvointivaltion rakentamisen, laajojen tuposopimusten ja aluepolitiikan luomisen aikaa, Kääriäinen muistuttaa. Suomi pyrki puolueettomuudellaan vahvistamaan kansainvälistä asemaansa idän ja lännen sillanrakentajana, ja suhteet Neuvostoliittoon olivat etusijalla, vaikkakin samaan aikaan Suomi integroitui kaupallis-taloudellisesti länteen.
– Nyt 2025 hyvinvointivaltio on tiukoilla. Orpon hallitus yrittää oikeistolaisilla otteilla ja työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen tukemana vahvistaa hyvinvointivaltion taloudellista pohjaa ja leikkaa palveluita ja tulonsiirtoja. Suomelle on hahmottumassa uudenlainen yhteiskuntapoliittinen suunta.
Mullistuneen maailman keskellä on Kääriäisen mukaan muistettava kuitenkin tietynlainen konsensushakuisuus.
– Maailma on niin arvaamattomassa liikkeessä, että omaa yhteistyökykyisyyttämme on vaalittava erityisellä vakavuudella, onpa maassa vuoden 2027 vaalien jälkeen minkävärinen komento tahansa.