Lyijylle altistuminen suurentaa syöpäriskiä jo pieninä pitoisuuksina – Vaara vaanii etenkin näillä aloilla
Lyijylle altistuminen työssä suurentaa erityisesti aivo- ja keuhkosyöpien riskiä. Tämä ilmenee Suomessa ja Britanniassa tehdystä tutkimuksesta, johon Suomen Syöpärekisteri ja Työterveyslaitos ovat osallistuneet.
Tutkimuksen mukaan lyijy suurensi riskejä jo suhteellisen pienillä pitoisuuksilla. Tämän takia nykyisiä raja-arvoja tulisi tutkijoiden mukaan pienentää.
– Työsuojelun kannalta merkittävää on, että suurentunutta syöpäriskiä oli havaittavissa jo nykyisiä raja-arvoja selvästi pienemmillä altistumistasoilla, Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila sanoo tiedotteessa.
Keuhkosyöpäriski oli hänen mukaansa suurentunut jo veren lyijyn tason ollessa yksi mikromooli per litra. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi valtioneuvoston työpaikoille asettama nykyinen veren lyijypitoisuuden toimenpideraja 1,9 mikromoolia per litra on Anttilan mukaan liian korkea.
Tutkimuksessa käytettiin Suomesta Työterveyslaitoksen noin 20 700 työntekijää käsittävää veren lyijymittausaineistoa.
Aineistossa oli mukana 2 408 naista ja 18 321 miestä. Tavoitteena oli selvittää lyijylle altistuneiden työntekijöiden syöpäilmaantuvuutta eli uusien tapausten määrää suhteessa väkilukuun.
Noin 11 prosentilla korkein mittaustulos ylitti 1,9 mikromoolin toimenpiderajan. Tutkimusaikana Suomen kohortista löytyi 5 000 uutta syöpätapausta.
Tutkimuksessa löydettiin selkeä yhteys lyijylle altistumisen ja aivo- ja keuhkosyöpien välillä. Myös Hodgkinin lymfoomalla ja peräsuolisyövällä oli selkeä positiivinen yhteys. T
yöntekijöiden altistuminen lyijylle arvioitiin veren lyijymittausten perusteella.
– Lyijyn kanssa työskentelevät altistuvat syövän ohella myös muille sairauksille. Ja vaikka raja-arvot eivät ylity, pitää työntekijöitä informoida riittävästi työhön liittyvistä riskeistä. Näin työntekijöillä on mahdollisuus torjua altistumista esimerkiksi muuttamalla työmenetelmiä tai käyttämällä suojaimia, Anttila sanoo.
Lyijyn aiheuttamat terveyshaitat voidaan hänen mukaansa parhaiten torjua korvaamalla lyijy haitattomilla materiaaleilla.
Noin 40 000–50 000 ihmistä altistui lyijylle työssään 1960–80-luvuilla, Työterveyslaitos arvioi. Nykyisin määrä on pudonnut selvästi alle 10 000 altistuneeseen.
Työterveyslaitoksen mukaan lyijyn käytön väheneminen ja muuttuneet työmenetelmät ovat osaltaan vaikuttaneet tähän.
Korkeita veren lyijypitoisuuksia mitataan edelleen valimo-, sulatto-, koneistus- sekä hitsaustöissä, joissa kuumennetaan lyijypitoisia materiaaleja.
Myös muun muassa ammunnassa, mekaanikon työssä, muovin valmistuksessa ja lasinpuhalluksessa voi altistua lyijylle. Lyijyä voi lisäksi esiintyä vanhoissa romutettavissa tai purettavissa materiaaleissa.