Kokoomus syyttää hallitusta tuulentupien rakentelusta – Mykkänen kaipaa lipposlaisia demareita
Eduskuntatalon valtiosali perjantaina kello 12. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ovat kutsuneet median paikalle.
Tulostimista on printattu kokoomuksen tuore välikysymys talous- ja työllisyyspolitiikasta.
Paperissa ei ole perussuomalaisten eikä muidenkaan oppositioryhmien nimiä. Heidän kanssaan ei ole tällä kertaa neuvoteltu, koska kokoomus haluaa profiloitua välikysymyksellään yksin.
Työllisyysvälikysymyksen julkistamisen ajoitus ei ehkä ole onnistunein mahdollinen.
Aamulla pääministeri Antti Rinne (sd.) ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) ovat paistatelleet julkisuudessa Suomeen poikenneen Googlen toimitusjohtajan Sundar Pichain kanssa.
Teknologiajätti on kertonut 600 miljoonan lisäinvestoinnista Haminan palvelinkeskukseen sekä kahdesta uudesta tuulivoimaprojektista Suomeen.
Orpo kertaa vielä tilaisuuden aluksi välikysymyksen syyn. Hänen mukaansa kokoomus ei usko, että hallitus pääsee talouspoliittisilla keinoillaan ja teoillaan itse asettamiinsa tavoitteisiin.
– Meidän on pakko tehdä välikysymys. Meidän on saatava tieto siitä, millaisella suunnitelmalla ja konkreettisilla toimilla hallitus aikoo saavuttaa tämän tärkeän työllisyystavoitteen.
Orpon mukaan työllisyystoimia kyllä budjettiesityksessä on, mutta ne edustavat perinteistä työvoimapolitiikkaa.
– Perusongelma on se, että nämä toimet eivät synnytä uusia työpaikkoja. Ne eivät lisää työn tarjontaa ja työn kysyntää. Ne eivät paranna yritysten toimintaympäristöä. Ne eivät lisää luottamusta yhteiskuntaan ja talouteen, jotta täällä kannattaisi työllistää enemmän.
Kokoomuksen välikysymystekstissä katsotaan, että hallitus on rakentanut ensimmäisestä budjetistaan tuulentuvan: menoja lisätään vailla tietoa tuloista.
Mykkänen hämmästelee myös sitä, että hallitus tekee nyt ”mukavat” päätökset ensin. Viime vaalikaudella meneteltiin hänen mukaansa toisin päin.
– Nyt jätettiin ne vaikeat päätökset vaalikauden loppupäähän, jolloin tunnetusti päätöksenteko on yleensä vaikeaa.
Mykkänen muistuttaa edesmenneen vasemmistoliiton kansanedustajan Outi Ojalan viisaudesta, jonka mukaan ”vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Mykkäsen mukaan tämän mietelauseen aikanaan lipposlaiset demarit ymmärsivät.
– Rinneläiset demarit eivät tämän budjettipäätöksen perusteella ole sitä sisäistäneet. Toivottavasti nyt välikysymyskeskustelu auttaa tässä suhteessa myöskin viisautta lisääntymään salissa.
Mykkänen kaivaa hihastaan vielä yhden ässän, Kreikka-kortin.
– Pahimmassa tapauksessa tämä linja johtaa Kreikan tielle. Ei se ole kauhukuva, Kreikka oli 80-luvulla itse asiassa hyvinkin velaton maa. Se lähti Rinteen hallituksen tyyppiselle tielle ja 2011 mennessä velan osuus bruttokansantuotteesta oli reilusti yli bruttokansantuotteen kokoinen, 140 prosenttia.
Kokoomusryhmyrin mieleen ovat jääneet myös valtiosihteeri Martti Hetemäen keväällä näyttämät ennnusteet. Niiden pohjalta Suomen velkasuhde on Mykkäsen mukaan sama kuin Kreikalla vuoden 2050 tasossa, ellei työllisyystoimia tehdä ja pidetä huolta yhteisestä taloudesta.
– Kyllä se on meidän sukupolvelle aina realistinen kysymys, valitsemmeko pohjoismaisen, runsaan työllisyyden uudistusten tien vai eteläeuroppalaisen kriisiytyvän ylivelkaantumisen, Kreikan tien. Jokainen voi käydä Ateenassa katsomassa, miten siellä tulonsiirrot ja palvelut toimivat, kun äkkijarrutus on tullut kohdalle, Mykkänen kehottaa.
Kokoomuksen perjantaina jättämä välikysymys on syksyn ja koko vaalikauden ensimmäinen. Edellinen tehtiin viime helmikuussa Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle vanhusten hoidon tilasta.