Hätäkeskuksista sosiaalitoimelle ohjatut ilmoitukset kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa

Suomen hätäkeskusten saamien hätäilmoitusten määrä on pysynyt viime vuosina melko vakaana, hieman alle kolmessa miljoonassa vuosittain. Iso muutos on kuitenkin tapahtunut siinä, paljonko hätäilmoitusten perusteella välitetään tehtäviä sosiaalitoimelle. Kun sosiaalitoimi sai näitä ilmoituksia vuonna 2018 noin 45 500, oli määrä kivunnut vuonna 2024 kaksinkertaiseksi, yli 92 000:een.

Mistä näin jyrkkä kasvu johtuu?

Hätälinjalla kuuluu yhä enemmän sosiaalista hätää, otsikoi Hätäkeskuslaitos taannoin tiedotteensa. Onkin käynyt niin, että hätäkeskusten sosiaali- ja kriisipäivystykselle välittämien tehtävien lukumäärä ohitti vuonna 2023 ensi kertaa pelastustoimelle välitettyjen tehtävien määrän.

– Etenkin huoli-ilmoitukset ikääntyneen ihmisen tilanteesta ja pärjäämisestä ovat lisääntyneet. Sosiaali- ja kriisipäivystysten tehtäviä on ainakin tilastollisesti nyt entistä enemmän, kertoo koko Suomen asetelmasta Taru Herranen, erityisten sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirha).

Kasvua ei ole syytä vähätellä.

– Se tässä hiukan huolestuttaa, ovatko sosiaali- ja kriisipäivystysten resurssit riittävät ilmoitusten isompaan määrän nähden. Eivät ne välttämättä ole, Herranen arvioi.

Voikin kysyä, onko hätäkeskusten sosiaalitoimelle välittämien ilmoitusten määrän tuplaantuminen tullut yllätyksenä.

– Kyllä se varmaan jollain tasolla on yllättänyt.

Hän myöntää, että sosiaalitoimi joutuu nyt priorisoimaan.

– Ensin tartutaan kiireellisimpiin tehtäviin ja niihin, joissa avun tarvitsija on eniten haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi mitä pienempiä lapsia on tilanteessa läsnä, sitä nopeammin meidän pitää reagoida.

Missä tilanteissa ja mihin sosiaalitoimi kutsutaan?

– Mukaantulolle voi tulla tarve, jos esimerkiksi omaishoitaja joutuu sairaalahoitoon. Samoin on kiireellisiä lastensuojelun tilanteita ja erilaisia onnettomuuksia, tai läheisten ihmisten äkillisiä kuolemia.

STT kysyi myös hätäkeskuksesta arvioita siitä, mikä työssä on mahdollisesti viime vuosina muuttunut.

– Sosiaalitoimeen menee enenevässä määrin ilmoituksia. Hätäkeskusten sisäisessä ohjeistuksessa on painotettu, että muun muassa onnettomuuksissa sosiaalitoimen ilmoituskynnyksen tulee olla melko matala, kertoo ylipäivystäjä Jonne Wikstedt Keravan hätäkeskuksesta.

On arvioitu, että sosiaalipuolen ilmoituksissa voisi näkyä lasten pahoinvoinnin kasvu, toisaalta myös vanhusten yksinäisyys. Onko avun tarve tässä mielessä kasvanut?

– Ikääntyneitä ihmisiä on entistä enemmän kodeissaan. Ja kyllä paha olo näkyy arjessa, se nuorten pahoinvointi ja avun tarve. Samoin tulevat esiin selviytymisen ja elämänhallinnan haasteet, Wikstedt sanoo.

Herrasen mukaan Suomessa ei ole havaittu merkittäviä alueellisia eroja siinä, paljonko hätäkeskusten kautta saapuu tehtäväilmoituksia sosiaalitoimeen.

– Ymmärtääkseni mitään oleellisia eroja alueellisesti ei tässä asiassa ole. Ei voi sanoa, että suomalaiset olisivat tässä mielessä kahden kerroksen väkeä. Samoin eri hätäkeskuksissa on käytössä (tehtävien välittämisessä sosiaalitoimelle) yhteiset, valtakunnalliset ohjeet.